Unohdettu, mutta silti läsnä – "Jokainen isä ja äiti harrastaa runolauluja"

Kulttuurintutkija ja kirjailija Markku Nieminen on omistanut lähes koko elämänsä Kalevalalle ja karjalaiselle kulttuurille. Siitä merkkinä seisoo Kuhmossa Juminkeko-talo, mitä Nieminen ei malta jättää – ainakaan ihan vielä.

sanataide
Kainuun 50 aktiivisinta: Haastattelussa Markku Nieminen
Kainuun 50 aktiivisinta: Haastattelussa Markku Nieminen

Vielä on paljon tehtävää ja tutkittavaa, vaikka kuhmolainen Markku Nieminen on ahertanut Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin parissa koko ikänsä. Nieminen tuntee Kalevalan monet eri versiot läpikotaisin, mutta erityisen paljon häntä kiehtoo kansanrunous eepoksen taustalla.

Runolaulujen merkitys suomalaiselle kulttuurille on ollut valtava. Niemiselle laulut ovat sydämenasia ja hän lukee niitä mielellään kotonakin ennen nukkumaanmenoa.

– Runolauluilla oli ennen hyvin iso merkitys: sama merkitys kuin nykyään on koululla, kirjastossa ja medialla. Kaikki oli runolaulussa.

– Kalevalan aineistokin on runolaulua, ei kirjallisuutta niinkuin sen jälkeen on luultu, kun Lönnrot teki sen eepokseksi. Kalevalaa lausutaan, kun sitä itseasiassa pitäisi laulaa, huomauttaa Nieminen.

Tätä Kalevalan ja kansanrunouden antamaa tietoutta tullaan tarvitsemaan.

Markku Nieminen

Tutkijan mielestä runolaulun merkitys on päässyt unohtumaan, vaikka ne ovat läsnä nykyajankin elämässä.

– Jokainen isä ja äiti harrastaa runolauluja laulaessaan tuutulauluja lapselleen. Esimerkiksi Tuu tuu tupakkarulla on puhdasta runolaulua.

Ensi vuonna Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Juminkeko järjestää runolaulupäivän, jolloin Lönnrotin kiertämissä kunnissa järjestetään runolaulukonsertteja. Päivä pidetään 25.4.2017 – keväinen päivämäärä on sama, jolloin Elias Lönnrot tapasi aikoinaan suurimman runolaulajan Arhippa Perttusen.

Käsitys Lönnrotista on väärä

Kalevalaisuuden monitoimimies tuntee paljon myös Elias Lönnrotin elämää, mutta ihan kaikkea siitäkään ei vielä tiedetä. Lönnrot varjeli tarkasti yksityisyyttään ja Nieminen toivookin, että se innostaa tutkijoita.

– Lönnrotin yksityiselämästä ei ole paljon tietoa, koska hän hävitti kaikki dokumentit. Lönnrotista voisi tehdä montakin romaania.

Markku Nieminen Juminkeko-talolla.
Kulttuurintutkija ja kirjailija Markku Niemiselle Kuhmon Juminkeko-talo on rakas paikka.

Niemisen mielestä tämänhetkinen kuva Lönnrotista kansakunnan kaapin päällä olevana hahmona on vääränlainen.

– Löytyy kuitenkin tietoa siitä, että kyllä hänessä oli ihminen: muun muassa Matias Aleksanteri Castrenin kanssa riiteli kovasti, kun he yhteisellä matkalla olivat lähestymässä Vienan Kemiä. Toinen kulki reellä ja toinen kävelemällä, kun eivät mahtuneet samaan porukkaan.

"Tietoutta tullaan tarvitsemaan"

Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin kehto, Kuhmon Juminkeko-talo rakennettiin vuonna 1999. Sen taustalla on Juminkeko-säätiö, jota Nieminen oli perustamassa ja toimii myös säätiön puheenjohtajana.

Runolauluilla oli ennen hyvin iso merkitys: sama merkitys kuin nykyään on koululla, kirjastossa ja medialla.

Markku Nieminen

Ainutlaatuiseen taloon kätkeytyy paljon tietoutta Kalevalasta ja suomalaisen kulttuurin juurista. Juminkeko-taloon kiteytyykin hyvin Niemisen elämäntyö. Nieminen on varma, että Juminkekoa tarvitaan myös tulevaisuudessa.

– Vaikka näkyy, että minulla tukka on harmaantunut ja olen ehkä muutaman vuoden päästä lähtemässä kokonaan pois, niin tähän on löytynyt hyviä jatkajia. Tätä Kalevalan ja kansanrunouden antamaa tietoutta tullaan tarvitsemaan.

Markku Nieminen valittiin viidenkymmenen kaikkien aikojen aktiivisimman kainuulaisen joukkoon Kajaanin Nuorkauppakamarin yleisöäänestyksessä. Yle Kajaani esittelee valitut vuoden 2016 aikana.