Ministeriöt selvittävät Britannian EU-eron vaikutuksia – Suomi hioo taktiikkaa tulevia neuvotteluja varten

Valtioneuvoston kanslia on antanut ministeriöille vastausaikaa elokuun loppuun asti.

Brexit
Brexit Britannia.
Hayong Leon / EPA

Valtionhallinnossa on pantu alulle Suomen strategian valmistelu mahdollisia Britannian EU-eroneuvotteluja silmällä pitäen. Valtioneuvoston kanslia on kehottanut kaikkia ministeriöitä selvittämään, miten Britannian ero vaikuttaa niiden vastuualueen sopimuksiin ja sitoumuksiin.

– Olemme pyytäneet ministeriöitä käymään läpi kukin oman sektorinsa olennaisen EU-lainsäädännön ja kansainväliset sopimukset, joissa EU on yksin tai yhdessä jäsenmaiden kanssa mukana. Lisäksi ministeriöitä pyydetään kartoittamaan sellaisia tilanteita, joissa Britannian ero voisi vaikuttaa Suomen etuihin, lainsäädäntöneuvos Johannes Leppo kertoo.

Ministeriöille on annettu vastausaikaa elokuun loppuun. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi selvityksen tekemisestä kansanedustajien lomat katkaisseessa ylimääräisessä Britannian EU-äänestyksen tulosta koskevassa eduskunnan istunnossa heinäkuun alussa.

– Vastausten pohjalta aletaan miettiä Suomen kantoja, joita sitten ryhdytään käsittelemään esimerkiksi EU-asioiden komiteassa, EU-ministerivaliokunnassa ja aikanaan myös eduskunnassa. Sitten kun nähdään, mitä asioita ministeriöt nostavat esille, voidaan arvioida seuraavat askeleet, Leppo sanoo.

Britannian eroilmoitus ehkä vasta ensi vuonna

Varsinaiset eroneuvottelut alkavat vasta, kun Britannia antaa virallisen ilmoituksen EU-erosta. Britannian tuore pääministeri Theresa May on vihjannut, että ilmoituksen antaminen voisi venyä ensi vuoden puolelle.

– Ilmoituksen jälkeen ensin neuvotellaan siitä, miten Britannia eroaa. Sitten neuvotellaan, millainen suhde Britannialle ja EU:lle muodostuu myöhemmin. Tämä selvitys on ensimmäinen kartoitus siitä, minkälaisia asioita neuvotteluissa pitää ottaa huomioon, Johannes Leppo selventää.

Suomella on virallisissa Britannian EU-eroneuvotteluissa rajallinen rooli, koska EU neuvottelee Britannian kanssa yhtenä rintamana.

– Perusraamit antaa Eurooppa-neuvosto. Sen jälkeen nimetään taho, joka käy yksityiskohtaisia neuvotteluja EU:n puolesta, ja sitten 27 jäsenmaata antavat vielä tarkempia ohjeita neuvottelevalle taholle. Tätä varten varmaan kaikissa jäsenmaissa on käynnistetty kartoituksia niistä asioista, joihin pitää kiinnittää huomiota, Leppo toteaa.

Vaikka EU neuvottelee yhdessä, jäsenmaat pyrkivät saamaan tärkeiksi katsomiaan asioita neuvottelupöydälle.

– On itsestään selvää, että neuvotteluiden keskeinen osa on henkilöiden vapaa liikkuvuus, oleskeluoikeudet ja opiskeluoikeudet EU-maissa ja Britanniassa, mutta nyt pyritään vielä miettimään, että onko jotain muuta, joka erityisesti pitäisi huomioida.