Kymmenettuhannet toimimattomat yhdistykset siivotaan rekisteristä – armonaikaa tammikuulle saakka

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) poistaa rekisteristään 40 000 yhdistystä, joista ei ole saatu elonmerkkejä yli 20 vuoteen. Yhdistyksen pitäisi ilmoittaa viranomaiselle aina rekisteritietojen muutoksesta.

Kotimaa
Mustavalkoinen ryhmäkuva.
Suomi-Neuvostoliitto -seuran perustajäsenet vuonna 1950.Kansan Uutiset

Yhdistysten luvatussa maassa järjestöjä perustetaan vilkkaasti, mutta yhdistyksen toimihenkilöiden tai osoitteen muutoksesta ei muisteta ilmoittaa yhdistystekisteriin.

Patentti- ja rekisterihallitus siivoaa nyt listoiltaan kaikki ne, joista ei ole kuulunut mitään vähintään 20 vuoteen. Rekisteri pannaan ajan tasalle uuden yhdistyslain myötä.

Vaikka 40 000 yhdistystä siivotaan, rekisteriin jää 100 000 yhdistystä. Järjestöillä on aikaa antaa elonmerkkejä itsestään tammikuun alkupuolelle saakka.

Arkiston pölyistä kaivautuu esiin koko suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ja aatteiden historia.

Raittiusseuroista sonniyhdistyksiin

Kylissä on ollut elinvoimaa osallistua Marttoihin, maamies-, raittius-, ampuma- ja metsästysseuroihin. Sadat yhdistykset, jotka ovat toimineet lähinnä kirkonkylissä ja perukoilla joutuvat nyt lahtipenkkiin.

Lemiläiset eivät enää tarvinne raittiusyhdistys Aamunkoittoa, Liperistä puolestaan ei ole kuultu pihaustakaan Komperon Martta-yhdistyksestä.

Myös Haapajärven Tiitonrannan sonniyhdistys on käynyt tarpeettomaksi.

Tiitonrannalla hankittiin 1960-luvulla ayshire-sonni kohottamaan kylän karjanjalostusta. Sonniyhdistykselle maksettiin jäsenmaksua, jolla ylläpidettiin sonnia Riistaniemen navetassa, muistelee Tiitonrannan maamiesseuran aktiivi Aarno Hedetniemi.

– Se oli iso sonni, joka oli nenärenkaasta kiinni navetassa. Mutta kun 70-luvulla siirryttiin keinosiemennykseen, niin sonni jäi vähälle käytölle ja koko yhdistys kuihtui pois.

Kuolleiden puolueiden jäljiltä tuhansia yhdistyksiä

Merkittävä osa yhdistyksistä on jo nukahtaneiden puolueiden paikallisosastoja.

Uinuvia kommunistisen puolueen ja SKDL:n paikallisosastoja sekä nuoriso- ja lapsijärjestöjä on kortistossa tuhatmäärin. SKDL:n Petkulan osastolle ei ole enää sijaa Sodankylässä, eikä Iivisniemen pioneereille Espoossa.

Perussuomalaisten esihistoriaa sivuavia puolueita on lopettamisuhan alla useampi kerrostuma, yhteensä pitkästi toista tuhatta yhdistystä. Veikko Vennamon perustama Pientalonpoikien puolue levitti osastojaan satamäärin salokyliin. Nyt lakkautettavia pientalonpoikien osastoja on jopa Helsingissä, Vennamon kotikaupunginosassa Munkkinimessä.

Veikko Vennamo pitää puhetta SMP:n puoluekokouksessa Oulussa 1970-luvulla.
Veikko Vennamo perusti Suomen Pientalonpojat vuonna 1958.Kalle Kultala / Yle

Nimenvaihdos Pientalonpojista Suomen maaseudun puolueeksi synnytti satoja uusia yhdistyksiä lisää. Myös puolueesta eronnut Suomen kansan yhtenäisyyden puolue ahkeroi perustamalla kymmenittäin uusia osastojaan.

Satoja yhdistyksiä on yhä takavuosien Liberaalipuolueen jäljiltä. Lopettamista odottaa myös joukko perustuslaillisia ja edistyksellisiä puolueosastoja.

Myös eduskunnan suuret puolueet, keskusta, kokoomus ja SDP, pitävät nimissään yhä kymmeniä kuolleita puolueosastoja.

Uusi Demokratia Puolue kuukahti alkuunsa

Tie puolueeksi käy yhdistyksen kautta.

Vuonna 1992 tuttava pyysi kirjailija Ilkka Kylävaaraa perustettavan Uusi Demokratia Puolue -nimisen yhdistyksen puheenjohtajaksi. Hankkeessa oli mukana kourallinen muitakin, ja yhdistys saatiin virallistettua valitsijayhdistykseksi ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

Kylävaara muistelee, että eduskuntavaaleissa ääniä ei herunut enempää kuin 60. Heikko menestys hautasi myös puoluehaaveet.

– En sitä kovin suurella kaipauksella muistele. Siinä oli osittain huumoria ja kiinnostusta tulisiko siitä mitään. En tiedä, tuliko siitä yhtä julistetta lukuun ottamatta yhtään mitään, Kylävaara sanoo 25 vuotta myöhemmin.

Osa nyt lopetettavista yhdistyksistä on menestynyt aikanaan erinomaisesti.

Rekisterissä on yhä vuonna 1961 perustettu Urho Kekkosen vaaliyhdistys Helsingissä -niminen järjestö, jonka tavoitteena oli taata Kekkosen valinta toiselle presidenttikaudelle.

Yhdistyksen sihteeri Seppo Jokipii muistelee joutuneensa hoitamaan myös vaalitoimistoa, koska varsinainen hoitaja, pitkäaikainen opetusministeriön kansliapäällikkö Jaakko Numminen ei ehtinyt toimistotöihin kampanjakiireiltään.

Puna-Salamat on yhä hengissä, kuten joku muukin poistolistalta

40 000 yhdistyksen listalla on yhä toimivia järjestöjä, jotka ovat vain unohtaneet ilmoittaa toiminnastaan.

Kansanedustaja Erkki Tuomioja hämmästyi kuullessaan, että vuonna 1970 perustettu koripalloseura Puna-Salamat on lopetettavien listalla. Tuomioja oli itse puuhaamassa Työväen urheiluliiton alaista seuraa. TUL:n toimistossa suhtauduttiin uuteen punaiseen seuraan epäillen, koska työläisurheilu oli tarkoin tontitettu vasemmistopuolueiden kesken. Puna-Salamat on yhä voimissaan, Tuomioja vakuuttaa.

Mustavalkokuva koripallo-ottelusta.
Puna-salamien koripallo-ottelu vuonna 1971.Yle

– Itsekin maksan Puna-Salaman jäsenmaksuja, vaikka en käsivamman jälkeen pelaa koripalloa. Olen sanonut seuralle, että hoitakaa nyt asia kuntoon. Uskon, että näin tehdään, koska seura pelaa alasarjoissa sekä koripalloa että jalkapalloa ja on hoitanut asiansa liittoihin päin.

Mikäli muissakin poistolistan järjestöissä on elämää, nyt on viimeinen hetki havahtua ilmoittamaan siitä viranomaisellekin. Muuten rekisterinpitäjä päättelee, ettei Suomi–Vanuatu-seuraa, Helsingin Herrat -yhdistystä tai Vallikujan Wellihousuja enää kannata pitää rekisteröitynä yhdistyksenä.

Elonmerkiksi riittää vapaamuotoinen ilmoitus toiminnan jatkumisesta, ohjeistaa Patentti- ja rekisterihallitus.

PRH julkaisee listan kuolleeksi julistamista odottavista yhdistyksistä 10. elokuuta. Yhdistyksillä on tammikuun alkupuolelle saakka aikaa saada nimensä pois listalta.