Leppäkerttujen pahin invaasio vasta tulossa – asiantuntija odottaa 10 sentin paksuisia lauttoja: "Voivat purra ihmisiä"

Leppäkertuilla on luonnossa leveät olot, sillä ne eivät kelpaa muille eläimille ruuaksi pahan makunsa takia. Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti uskoo, että leppäkerttujen määrä nousee vielä rajusti loppukesän aikana.

Kotimaa
leppäkerttuja puunrungossa
Satu Krautsuk / Yle

Vaikka luonnosta löytyy jo nyt valtavasti leppäkerttuja, pahin rysäys on vielä edessä. Näin sanoo Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti.

– Leppäkerttujen lisääntyminen ei tosiaankaan ole meillä Suomessa ohi, toukkia karisee koivuista niskaan. Voi tulla ihan häkellyttävä leppäkerttusyksy, Karhilahti arvioi.

Hän perustaa arvionsa aiempiin hyviin kirvavuosiin, joiden seurauksena leppäkerttuja on ollut syyskesällä Suomessa "käsittämättömiä määriä". Karhilahti muistaa 1980–90-luvuilta vuosia, jolloin saarten rannoille ajautui kymmenen sentin paksuisia leppäkerttulauttoja.

– Ne lähtivät Suomesta etelään etsimään lisää ruokaa. Meri oli liian iso ylitettäväksi, jolloin osa tuupertui matkalla ja ajautui saarten rannoille. Samanlainen uutinen voi olla edessä tänä syksynä.

Yle Uutiset kertoi aiemmin perjantaina, että leppäkerttukasaumia on jo löytynyt rannoilta Helsingin seudulla, itäisellä Suomenlahdella ja Saimaalla.

Ne kuolevat vanhuuteen tai nälkään, kun niitä eivät muut huoli.

Ari Karhilahti

Loppuuko ruoka kesken?

Leppäkertut munivat satoja munia ja syövät noin 20 kirvaa päivässä. Jos lisääntyminen jatkuu yhtä hurjana, leppäkertuilta saattaa loppua ruoka kesken. Silloin niistä voi tulla epätoivoisia.

– Jos sapuska loppuu, ne saattavat purra ihmistä. Sellaisia tapauksia on ollut aiemminkin, Karhilahti sanoo.

Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Ilpo Mannerkoski arvioi aiemmin Ylen haastattelussa, että nyt luonnosta tavatut leppäkerttuparvet ovat todennäköisesti rantautuneet Suomeen Venäjältä.

Venäjän puolella ravinto on ilmeisesti käynyt vähiin.

Räikeä väri karkottaa linnut

Turun eläinmuseon konservaattorin Ari Karhilahden mukaan leppäkerttujen määrän kasvua edesauttaa se, että ne eivät pahan makunsa vuoksi kelpaa ravinnoksi linnuille tai muillekaan eläimille.

– Punainen väri ja mustat pilkut aiheuttavat sen, että suurin osa linnuista tunnistaa leppäkertun syömäkelvottomaksi.

Leppäkerttu pystyy puolustautumaan myös kemiallisesti.

– Jos leppäkerttua runtelee, se päästää hajurauhasistaan hirveänmakuista keltaista nestettä. Ne kuolevat vanhuuteen tai nälkään, kun niitä eivät muut huoli.