Ehtivätkö rauhanturvaajien veteraanikortit perille ennen juhlaa? Tietosuoja aiheuttaa pulmia

Pääesikunta selvittää, voidaanko kriisihallintaveteraanikortteja sittenkään lähettää automaattisesti asevelvollisrekisterissä oleville rauhanturvaajille. On vielä epävarmaa, ehtivätkö kortit perille suomalaisen rauhanturvaamisen 60-vuotispäivään mennessä.

Kotimaa
Suomalainen rauhanturvaaja Afganistanissa sotilasasjoneuvon kyydissä.
Yle

Puolustusministeriön suunnitelmat kriisinhallintaveteraanikortin lähettämiseksi saattavat mennä uusiksi. Asevelvollisuuslain mukaan kortteja ei ehkä voikaan lähettää automaattisesti asevelvollisrekisterissä oleville rauhanturvaajille.

Pääesikunta selvittää parhaillaan, saako rekisterissä olevia kriisinhallintatehtäviin osallistuneiden henkilöiden tietoja luovuttaa ulkopuoliselle korttien tuottajalle.

– Kyseessä on nyt se, millaisen tulkinnan pääesikunta lain kirjaimesta tekee, sanoo puolustusministeriön vanhempi osastoupseeri Mika Peltoniemi.

Pääesikunnan tulkintaa odotetaan elokuun alkuun mennessä.

Veteraanikortti on käytännön osoitus kriisinhallintatehtäviin osallistuneille henkilöille myönnettävästä uudesta veteraanistatuksesta.

Ministeriö lähettäisi kortin reserviläiskirjeen tapaan

Puolustusministeriö toivoo, että se voisi luovuttaa rauhanturvaajien nimet asevelvollisrekisteristä kortintekijälle. Kun kortit valmistuisivat, posti vastaisi niiden postittamisesta viime vuoden keväällä lähetetyn reserviläiskirjeen tapaan.

Puolustusministeriö katsoo, että tällaisessa menettelyssä ulkopuoliselle toimijalle ei annettaisi tietoja lainvastaisesti.

Jos laki estää tämän, jokaisen asevelvollisrekisterissä olevan kriisinhallintatehtävissä palvelleen henkilön pitää itse ilmoittaa osoitetietonsa kortin lähettämistä varten. Puolustusministeriö lähettäisi heille vain kirjeen, jossa kerrottaisiin mahdollisuudesta hakea korttia. Tässä tapauksessa kortit eivät ehtisi perille joulukuun juhlapäivään mennessä.

Joulukuusa 1956 Suezille lähteneen komppanian rauhanturvaajia.
Joulukuussa 1956 Suezille lähteneen komppanian rauhanturvaajia.Oy Filmiseppo

– Tämä vaihtoehto, jossa ensin henkilöt joutuisivat itse ilmoittamaan nimensä ja osoitetietonsa johonkin suuntaan, viivästyttäisi meidät tästä 60-vuotisjuhlavuodesta. Tämä on tietysti asian kannalta hieman valitettavaa, Peltoniemi sanoo.

Suomen rauhanturvaamisen 60-vuotispäivää vietetään joulukuun alkupuolella, koska ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät Yhdistyneiden kansakuntien UNEF-operaatioon Suezille 10. joulukuuta 1956. Tämän jälkeen noin 45 000 suomalaista on palvellut yli 40 rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa Lähi-idässä, Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa.

Rauhanturvaajaliitto toivoo järkevää ratkaisua

Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen toivoo, että kriisinhallintaveteraanikortin työläältä hakemusmenettelyltä vältyttäisiin.

– Sieltähän piti asevelvollisrekisteristä löytyä noin 30 000 rauhanturvaajaa, eli kaikki alle 60-vuotiaat, mikä on pääosa tästä joukosta, Kiljunen sanoo.

– Kyllä me toivomme, että siihen löytyy järkevä ratkaisu, joka helpottaisi homman hoitamista, Kiljunen sanoo.

Jos suunnitelmat kuitenkin muuttuvat, Rauhanturvaajaliitto neuvottelee puolustushallinnon kanssa uudelleen omasta roolistaan korttien lähettämisessä. Kriisinhallintaveteraanikortti on ollut tarkoitus lähettää automaattisesti kaikille yli 60-vuotiaille Rauhanturvaajaliiton jäsenille. Muut yli 60-vuotiaat ovat voineet hakea korttia liiton kautta.

Yli 60-vuotiaita entisiä rauhanturvaajia on arviolta 15 000. Heistä Rauhanturvaajaliiton jäseniä on runsaat 2 000. Liiton koko jäsenmäärä on noin 6 500.

Heinäkuun alkupäiviinmennessä korttia oli hakenut vasta runsaat 200 yli 60-vuotiasta Rauhanturvaajaliittoon kuulumatonta henkilöä.

Suomalainen rauhanturvaaja Kabulin kadulla
Suomalainen rauhanturvaaja Kabulin kadulla 2003. Rauli Virtanen

Kortin etuuksista ei vielä tietoa

Rauhanturvaajaliitto neuvottelee parhaillaan korttiin liitettävistä etuuksista valtakunnallisten julkishallinnon toimijoiden, kuntien ja yritysten kanssa. Neuvottelut aloitettiin keväällä. Toistaiseksi ei ole konkreettisia tuloksia.

– Kriisinhallintaveteraani-status on jo sellaisenaan merkittävä valtiovallan kiitos ja tunnustus palveluksesta ja riskinotosta siinä yhteydessä. Pitkällä tähtäimellä tavoitellaan esimerkiksi matkustamiseen ja liikunta-, kulttuuri- sekä virkistyspalveluihin liittyviä valtakunnallisten ja paikallisten yritysten tarjoamia etuuksia, Kiljunen sanoo.

Tärkeimpänä edistysaskeleena kriisinhallintaan osallistuneiden rauhanturvaajien tuen ja hoidon kannalta pidetään sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevaa lakia tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä.

Kiljunen korostaa, että uutta kriisinhallintaveteraanistatusta ei rinnasteta Suomen käymien sotien veteraanien asemaan. Kriisinhallintaveteraanin asema on verrannollinen Pohjoismaiden ja muiden Länsi-Euroopan maiden vastaaviin järjestelyihin.