Kuolleesta talosta on hieman erikoinen ooppera. Laulajia on paljon, solisteja parikymmentä sekä kuoro. Yhteen pääosaan on kuitenkin nostettava orkesteri.

– Väliaikaa ei ole, kesto on puolitoista tuntia. Me kaikki vangit olemme lavalla koko ajan. Muutama vanki kertoo hurjia kohtaloitaan. Teos on vaikuttava. Musiikki on uskomattoman hienoa. Se on hyvin rytmistä, erittäin värikylläistä ja iskevää, kaunistakin. Se on hieno taidonnäyte meidän orkesteriltamme, joka on oikeastaan pääroolissa, luonnehtii Gorjancikovin rolin tekevä baritoni Ville Rusanen. Gorjancikov vastaa Dostojevskin hahmoa.

– Minut tuodaan vankilaan. Yläluokan tunnukset riisutaan ja ajetaan tukka pois ja minut heitetään vankien joukkoon. Sitten eletään muutamien vankien elämää heidän rajujen tarinoittensa kautta. Gorjancikov puolestaan opettaa nuorta Aljejaa lukemaan, Rusanen kertoo.

Teoksen loppu on Gorjancikovin kannalta myönteinen. Hänelle, kuten myös vankien vankina pitämälle kotkalle, koittaa vapaus, mitä kuorokin ylistää.

Roolihenkilö Gorjancikovilla laulettavaa ei ole paljon, mutta tehtävä on mieluinen. Olavinlinnassa Ville Rusanen on isänsä Pertti Rusasen ja sisarensa Johanna Rusanen-Kartanon jäljillä.

– Tällä festivaalilla on niin iso historia, että laulajalle se on todella merkittävää. Tämä on kansainvälinen festivaali ja jokainen tulee tänne varmasti mielellään, Ville Rusanen toteaa.