Briteille maistuu nyt käännöskirjallisuus – pohjoismaiset dekkarit herättivät lukuhalut

Käännöskirjoja vieroksuneet britit ovat lämmenneet maailmankirjallisuudelle pikku hiljaa. The Guardian -lehden mukaan pohjoismaiset dekkarit avasivat tulpan ja nyt maahan virtaa kiinnostavaa kirjallisuutta kaikkialta. Pohjoismaat ovat edelleen pinnalla.

kulttuuri
Waterstone's -kirjakauppaketjun myymälä Exeterissa, Iso-Britanniassa.
Rob Cousins / AOP

Britteinsaarten markkinat ovat olleet monelle käännösoikeuksia kauppaavalle kustantajalle kompastuskivi. Kirjan käännösoikeus on saatu ehkä myytyä ja valmis teos nostettua kaupan hyllylle, mutta sinne se sitten on jäänytkin.

Vielä 1990-luvulla Briteissä suhtauduttiin käännöskirjallisuuteen äärimmäisen ennakkoluuloisesti. Yksi syy siihen oli varmasti se, että omankielistä kirjallisuutta julkaistiin enemmän kuin runsaasti ja se oli laadukasta.

The Guardian (siirryt toiseen palveluun) lehden toimittaja Rachel Cook kertoo artikkelissaan, että tilanne on muuttunut ratkaisevasti 2000-luvun aikana.

Ensin tulivat dekkarit Pohjoismaista. Britit alkoivat muiden eurooppalaisten lailla ahmia Jo Nesbøn, Henning Mankellin ja Stieg Larssonin kiehtovia rikostarinoita. Kun kirjat myivät, nousi myös käännöskirjallisuutta markkinoivien kustantajien uskottavuus uusiin ulottuvuuksiin. Sekä kirjamarkkinat että lukijoiden mielet avautuivat hiljalleen ajatukselle, että vieraskielistä, käännettyä kirjallisuutta voi ja on hyväksyttyä lukea. Se alkoi olla jopa trendikästä.

Lumen taju herätti kiinnostuksen Pohjoismaita kohtaan

Dekkarien vanavedessä englantilaisten suosikiksi nousi Karl Ove Knausgårdin romaanisarja_Taisteluni._ Sen toisen osan englanninnos, My Struggle: Book__Two, sai parhaan käännöskirjan palkinnon vuonna 2014. Kirjan käänsi Don Bartlett.

Bartlett on onnistunut mahdottomassa ja kehittynyt arvostetuksi ammattilaiseksi alalla, jolla ei pitänyt olla tulevaisuutta.

– Kun aloitin freelancerina minulle sanottiin, että käännöskirjallisuus ei kertakaikkiaan myy, Bartlett muistelee.

Don Bartlettin mukaan muutos antoi ensimmäisiä merkkejä itsestään jo, kun Peter Høgin Lumen taju julkaistiin englanniksi 1993. Sen jälkeen tulivat skandinaaviset dekkarit, Nordic Noir.

Suomikin suuntaa nyt englanninkielisille markkinoille

Suomalaiset eivät päässeet mukaan suurimpaan dekkaribuumiin. Tähän mennessä kiinnostusta ovat herättäneet lähinnä yksittäiset kirjailijat kuten Sofi Oksanen ja Salla Simukka. Suomalaisista kirjoista on tehty keskimäärin kolmekymmentä käännöstä englanniksi vuosittain.

Suomalaista kirjavientiä ja käännöstyötä edistävä FILI onkin nyt käynnistänyt kolmivuotisen suurhankkeen saadakseen suomalaiselle kirjallisuudelle vahvemman jalansijan niin Isossa-Britanniassa kuin Yhdysvalloissakin. Kustantajien kiinnostuksen herättelyn lisäksi FILI aikoo kouluttaa uusia kääntäjiä. Se onkin ensiarvoisen tärkeää, sillä, kun käännöskirjallisuudesta on tullut hitti, kääntäjien työtä on alettu arvostaa enemmän.

– Juuri nyt käänökset ovatkin tärkeämpiä kuin koskaan, Rache Cooke kirjoittaa.

– Käännöskirjallisuus on vihdoin saamassa jalansijaa Britanniassa, saarella, jossa se aiemmin on saavuttanut vain satunnaisia lukijoita.

Muutos näyttää niin vahvalta, että The Guardian arvioi sen olevan pysyvää.