Supikkaat suutarimestarin kesätyönä: “Tuhansia pareja vuosien mittaan”

“Supikkaat, lipokkaat, jossain jalkine tuntee nimen uilo. Minä tunnen supikkaana, vanhempi väki lipokkaana. Se on naisten nahkakenkä, joka tehdään alusta loppuun käsityönä.” Näin määrittelee suutarimestari Ari Tylli kesätyötään.

kengät
Suutari Ari Tylli  tekee suopikasta, sylissä nahkainen aihio.
Minna Mustonen / Yle

Tylli tapaa matkustaa kesäisin Lappeenrannasta Kaustiselle kansanmusiikkijuhlien ajaksi tekemään kenkiä.

– 15 vuotta olen tullut tänne, eipä sitä oikeastaan muualla enää osaisi näitä tehdäkään, kun niin tottunut täällä olemaan olemaan yleisön edessä.

Tyllin mukaan Kaustiselle vetää muun muassa yhteisöllisyys. Työpaja koostuu tuolista ja polvien päällä pidettävästä puisesta tasosta.

– Se on leikkuu- ja samalla työpöytä. Istuma-asennon on oltava sellainen, että polvet ovat hieman ylempänä. Siinä voi samalla leikata. Se on haapalankkua, puukon terä pysyy terävänä ja nahka paikallaan.

Lähikuva suopikkaasta suutarin käsissä.
Minna Mustonen / Yle

Supikas on naisten jalkine, joka tehdään kotimaisesista raaka-aineista, sanoo Tylli.

– Pellavasta tehdään ompelua varten pikilanka, jolla ommellaan nahkainen kenkä. Käsityötä alusta loppuun. Oikealla pidolla se kestää vuosikymmeniä.

Tylli on tavannut antaa esimerkiksi tekemilleen lapikkaille 30 vuoden takuun. Nahkakengän kunto on toisaalta kiinni käyttäjästä.

– Jos ei supikkaita muista hoitaa, kastelee ja heittää komeron nurkkaan pilallehan ne menevät. Nahkakenkää pitää muistaa hoitaa, ja rasvata vuosittain vaikka ei käyttäisikään.

Suutarimestari Tylli suosittele nahkakengän hoitoon värittömiä mehiläisvahapohjaisia rasvoja, joilla kengän ryhti pysyy vuosia.

Pellavasta tehdään ompelua varten pikilanka, jolla ommellaan nahkainen kenkä.

Supikkaan täytyy olla ostohetkellä mieluummin “suht koht” napakka kuin väljä.

– Se on yksinkertainen nahkakenkä, ei ole vuorta eikä mitään. Se muotoutuu jalkaan käytössä. Jos on vaivaisenluita tai muuta, voi sen kohdan kengästä kostuttaa ja vetää sittaen jalkaan muotoutumaan.

Ari Tylli sanoo tehneensä vuodesta -78 lähtien supikkaita, nykyään hän luonnehtii tekevänsä niitä kesätöinään.Toki matkan varrella on syntynyt lapikkaita, erikoiskenkiä ja ratsastussaappaitakin. Varsinainen suutarointi on jäänyt, nykyään leipä irtoaa muun muassa opetustöistä.