Trump herättää epäluuloa Baltiassa – ”Kukaan ei tiedä, mitä tulee seuraavaksi”

Republikaaneja perinteisesti tukenut Baltia ei liputa ehdokas Donald Trumpin puolesta. Epäilyjä on herättänyt Trumpin sanailu siitä, että Yhdysvaltain tuki Nato-maille ei ole itsestäänselvyys. Baltit kokevat tekevänsä oikein.

Ulkomaat
Kaksi miestä kättelee.
Puolustusministeri Jussi Niinistö tapasi kollegansa Raimonds Bergmanisin Latviassa, jossa he osallistuivat jääkärien muistomerkin avajaisiin.Yle

Republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin sanomiset ovat herättäneet ihmetystä myös Baltiassa. Trump sanoi viime viikolla, että Yhdysvallat ei välttämättä riennä apuun, vaikka Baltia tai jokin muu Nato-maa joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.

– Eilen Trump ilmoitti harkitsevansa eroa WTO:sta. Mitä tulee seuraavaksi, jää nähtäväksi, Latvian puolustusministeri Raimonds Bergmanis kuvasi.

Baltian maissa on perinteisesti kannatettu republikaania Yhdysvaltain presidentiksi, sillä puolueen on katsottu olevan vahva vastavoima Venäjälle. Republikaanien haukkasiipi on pitänyt Yhdysvaltain roolia maailmanpoliisina tärkeänä ja siten myös tukenut sotilaallista läsnäoloa ulkomailla.

– On vaikea kuvitella, että Yhdysvallat, joka on Naton nyrkki, haluaisi tehdä tästä liittokunnasta epäuskottavan puolustusratkaisun, kommentoi puolustusministeri Jussi Niinistö työvierailullaan Latviassa.

Puolustusministerit osallistuivat suomalaisten jääkärien muistomerkin paljastustilaisuuteen. Muistomerkki kunnioittaa Smārdessa sata vuotta sitten sotineita jääkäripioneereja, jotka osallistuivat ensimmäiseen maailmansotaan Saksan riveissä.

Jussi Niinistö ja ryhmä muita henkilöitä.
Yle

Otteet kovenevat

Yhdysvaltain presidentinvaalien kampanjoinnin arvellaan muuttuvan yhä jyrkemmäksi ja värikkäämmäksi. Trumpin koviin sanoihin kiinnitetään kyllä huomiota, mutta niiden arvellaan olevan osa vaalikampanjoinnin tyyliä.

– Republikaanien ja demokraattien välillä on kovaa vastakkainasettelua ja kannat ovat hyvin mustavalkoisia, puolustusministeri Bergmanis arvioi.

Bergmanis sai todistaa Trumpin lausuntoja paikanpäällä Yhdysvalloissa, jossa hän oli työmatkalla viime viikolla. Samalla hän tapasi maan apulaispuolustusministerin Ronald Workin.

– Heti tapaamisen alussa hän vakuutti, että viides artikla toimii, Bergmanis kertoi.

Artikla koskee kollektiivipuolusta: Hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan on hyökkäys koko sotilasliittoa kohtaan.

Vain viisi maata maksaa tarpeeksi

Trump sanoi lehtihaastattelussa, että Yhdysvaltain tuki muille Nato-maille ei ole automaattista, elleivät ne huolehdi velvollisuuksistaan. Trumpin katsotaan tarkoittaneen Naton suositusta, jonka mukaan jäsenmaiden pitäisi kuluttaa puolustukseensa kaksi prosenttia kansantuotteestaan.

Näin tekee vain viisi maata 28 Naton jäsenestä. Yksi niistä on Viro. Latvia ja Liettua ajoivat puolustusmenojaan alas alle prosenttiin, mutta Krimin valtaus muutti suunnan.

Nyt molemmat maat nostavat puolustuskulujaan kymmenien prosenttien vuosivauhdilla niin, että kahden prosentin tavoite täyttyy jo vuonna 2018. Rahassa satsaukset ovat suuriin jäsenmaihin verrattuna pieniä, mutta Baltian maille ne ovat silti kova ponnistus.

Ei vain Trumpin kritiikkiä

Yhdysvallat on puolestaan panostanut Baltian maihin. Esimerkiksi tänä vuonna Yhdysvallat on satsannut Latvian puolustusinfrastruktuuriin 20 miljoonaa dollaria. Samankaltaisia investointeja se on tehnyt myös Viroon ja Liettuaan.

Yhdysvallat vastaa yli viidenneksestä Naton 1,2 miljardin euron kuluista, siten sillä on varaa valittaa muiden toiminnasta. Viimeksi näin teki presidentti Barack Obama, joka pyysi eurooppalaisilta huhtikuussa tukea Isisin vastaiseen taisteluun ja muistutti samalla kahden prosentin kulutavoitteesta.

– Olkaamme rehellisiä: Joskus Eurooppa on ollut välinpitämätön omasta puolustuksestaan, Obama sanoi.