Tutkimus: Lapsuusiän tyypilliset sairaudet eivät leikkaa elinaikaa

Isorokolle, tuhkarokolle, hinkuyskälle tai muille infektiosairauksille altistuminen ei edesauta kuolemista muun muassa aivoinfarktiin tai syöpään myöhemmällä iällä.

terveys
Kuvassa rokotetaan.
Susanna Wacklin / Yle

Lapsuusiän tyypilliset tulehdussairaudet eivät lyhennä elinajan odotetta kuten aiemmin on kuviteltu. Turun yliopiston ja englantilaisen Stirlingin yliopiston juuri julkaisema yhteistutkimus osoittaa, ettei isorokolle, tuhkarokolle, hinkuyskälle ja muille lapsuuden infektiosairauksille altistuminen edesauta sydän- ja verisuonitauteihin, aivoinfarktiin tai syöpään kuolemista myöhemmällä iällä.

Tutkijat ovat aiemmin esittäneet, että lapsuuden tyypilliset pitkäaikaiset infektiosairaudet lisäisivät riskiä sairastua aikuisena sydän- ja verisuonitauteihin ja sitä kautta aiheuttaisivat ennenaikaisen kuoleman.

Elinikä on noussut 35:stä yli 80 vuoteen

Tutkimuksen taustalla on ollut havainto, että rokottamisen sekä lapsuusajan tautien tuhoamisen myötä myös ihmisten elinikä aikuisena on pidentynyt. Reilun 250 vuoden aikana suomalaisten keskimääräinen elinaika on noussut 35 vuodesta yli 80 vuoteen.

– Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että varhaisiässä sairaudelle altistuminen ei aiheuttanut kohonnutta riskiä ennenaikaiseen kuolemaan tai lisääntymisongelmia. Emme myöskään löytäneet yhteyttä sydänsairauksiin, aivoinfarktiin tai syöpään kuolemiseen emmekä sen paremmin miehillä kuin naisillakaan vaikutusta ikään, jolloin he saivat ensimmäisen lapsensa, lapsien määrään tai lapsien eloonjääntiin, tutkimusta johtanut akatemiaprofessori Virpi Lummaa Turun yliopistosta sanoo.

Terveydenhoito ja parempi ruokavalio eduksi

Akatemianprofessori Virpi Lummaan mukaan elinaikaa on viime vuosisatoina todennäköisimmin kasvattanut aikuisiässä saatu terveydenhoito sekä parempi ruokavalio.

Turun ja Stirlingin yliopistojen evoluutioekologian tutkijat selvittivät asiaa käyttämällä apunaan vuosina 1751–1850 syntyneiden suomalaisten kirkonkirjatietoja.

Syntymä-, avioliitonsolmimis- ja kuolinajat yhdistettiin tutkimushenkilön kotikunnassa aikakaudella vuosittain vaihdelleisiin epidemioihin.

– Jokaisen tutkitun 7 283 henkilön kohdalla arvioitiin hänen todennäköinen sairaudelle altistumisensa käyttämällä apuna kyseisenä aikakautena tapahtuneita infektioiden aiheuttamia lapsikuolemia. Jos lapsi syntyi aikana, jolloin suuri osa alueen lapsista kuoli infektiosairauteen, on oletettavaa, että myös tällä lapsella oli suurempi riski altistua sairaudelle, Lummaa kertoo.

Tutkijat analysoivat, kuinka pitkään lapsena johonkin tulehdussairauteen altistunut henkilö eli, kuoliko hän sydän- ja verisuonitauteihin ja kuinka monta lasta hän sai.

Lähteet: Turun yliopiston tiedote