1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ylen aamu

Liioittelu ja tietojen haaliminen eri lähteistä vääristävät rokotekeskustelua

Ylen aamu-tv:n vieraana olleen toimittaja-juontaja Hanna Sumarin lapset sairastuivat Ruotsin-reissulla hinkuyskään. Rokottamaton, kuukauden ikäinen lapsi joutui eristykseen Auroran sairaalaan. Ruotsissa oli tuohon aikaan ilmassa rokotevastaisuutta. Sumari kirjoitti aiheesta blogiinsa.

Ylen aamu
Hanna Sumari ja Heikki Peltola
Keskustelu vanhemmista, jotka eivät rokotuta lapsiaan käy jälleen kuumana. Rokotusten kattavuudessa on Suomessakin isoja alueellisia eroja. Toimittaja Hanna Sumari ja infektiotautiprofessori emeritus Heikki Peltola Helsingin yliopistosta keskustelivat rokotevastaisuuden seurauksista.

Suomessa on herännyt keskustelu siitä, kannattaako lapsia rokottaa. Esimerkiksi Pietarsaaressa moni haluaa elää omien periaatteidensa mukaisesti eikä siten rokota lastaan. Pietarsaaressa rokotuskattavuus on 85 prosenttia.

– Luku kuulostaa pahalta. Kyllä se ennustaa epidemiaa ennen pitkää. Se "ennen pitkää" voi olla tietysti hyvin pitkä, koska ympäristö on hyvin rokotettu. On kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi tuhkarokkoa alkaa esiintyä, kertoo lasten infektiolääkäri, infektiotautien emeritusprofessori Heikki Peltola.

Suomessa rokotuskattavuus on edelleen korkea, mutta on alueita, joissa rokotteita jopa pelätään. Peltolan mukaan näillä alueilla on tyypillisesti muutamia henkilöitä, jotka ovat rokotteiden vastaisessa uskossaan erittäin vahvoja.

– Yleensä kaivetaan esiin hyvin paljon liioiteltuja ongelmia ja niitä kuulutetaan laajalti ilman todellista pohjaa. Jotkut ihmiset kuuntelevat huonoja perusteita ja lähtevät mukaan, jatkaa Peltola.

Hanna Sumari sanoo, että on outo juttu, ettei uskota tieteeseen, vaan taikuruuteen.

– Ihmiset ottavat tiedon tuolta ja tuolta, eivätkä tiedot edes liity samaan rokotteeseen, ja sitten niistä luodaan sellainen kauhuskenaario, joka on täysin epätosi. Meillä on kuitenkin tietoa ja koulutusta asiasta.

Rokotuksissa on kuitenkin aina riskejä, viimeisimpänä tapauksena narkolepsia. Myös taudeilla on eroja: esimerkiksi jäykkäkouristus ei koskaan ole ollut erityisen yleinen tauti. Tilanne on kuitenkin toinen, jos puhutaan vaikka tuhkarokosta.

– Mikään ei ole täydellistä, eivät rokotuksetkaan. Ilman muuta rokotuksillakin on haittoja, mutta jos verrataan hyötyihin, haitat ovat todella pienet. Rokotteet tulee myös erottaa toisistaan. Sikainfluenssarokotteessa narkolepsia oli täysin yllätys, koska oli kova kiire alkaa rokottaa eikä tietoa mahdollisesta narkolepsiasta ollut ehditty saada. Neuvolarokotteet ovat paljon paremmin tutkittuja, kertoo Peltola.

Jos lasta ei rokoteta, taudeille altistuminen kasvaa.

– Rokotteet antavat hyvän suojan sairauksille, Peltola jatkaa.

– Minun mielestäni on kiinnostavaa, että mitä nyt rokottamattomat lapset ajattelevat aikuisina siitä, jos heitä ei ole rokotettu, kertoo Hanna Sumari.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä ehdotti viime viikolla, että lapsilisät tulisi ottaa pois vanhemmilta, jotka eivät suostu kansalliseen rokotusohjelmaan.

– Ensivaikutelma on, että hyvä ajatus, mutta ei varmaankaan toimi suomalaisessa yhteiskunnassa. Muualla maailmassa on kyllä pakotteita käytössä. Tärkeintä on kuitenkin valistus, kertoo Peltola.

Lue seuraavaksi