Hyppää sisältöön

Meritaimenten nousu vaarassa? Vantaankosken vanha vesivoimala halutaan käyttöön

Vantaankosken vanhan myllyn ostanut ja voimalaitosta kunnostava Eerin Rosenström ei usko, että voimalaitos vaikuttaa taimenen nousuun millään tavalla. Vesivoimalaitos tuotaisi sähköä omiksi tarpeiksi ja ylijäämä myytäisiin Oulun Energialle.

Eerin Rosenström aikoo kunnostaa Vantaankosken vanhan myllyn sähkölaitoksen. Taustalla oleva kosken toinen patoluukku suljetaan. Kalastajat pelkäävät, että se estää taimenen nousun. Kuva: Yle / Pekka Mommo

Vantaankosken myllyn vanhan vesivoimalan ottaminen uudelleen käyttöön huolestuttaa kalastajia. Nyt pelätään, että vesivoimalaitos estää hyvin alkaneen meritaimenen nousun yläjuoksun kutusorakkoihin.

Vantaankosken vanhan myllyn ostanut ja voimalaitosta kunnostava Eerin Rosenström ei usko, että voimalaitos vaikuttaa taimenen nousuun millään tavalla.

Rosenström korostaa, että hostelliksi kunnostettavan myllyn vetonaula on hyvinvoiva koski. Vesivoimalaitos tuotaisi sähköä omiksi tarpeiksi ja ylijäämä myytäisiin Oulun Energialle.

– Minulla ei ole kiire tämän asian kanssa, Rosenström korostaa.

Kutusorakkoja kunnostettu vuosia

Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm pelkää, että voimalaitoksen myötä vuosien työ meritaimenen hyväksi menee hukkaan.

– Vantaankosken padolla on jo nyt nousuongelmia, josta olen valittanut eri tahoille. Nyt, jos sinne tulee voimalaitos ja tämä kunnostaja on kertonut, että hän tukkii kalojen nousuaukkoja ja korottaa patoa niin näillä tiedoilla sinne on tulossa täydellinen nousueste, Stenholm sanoo.

Yrittäjä on eri mieltä.

– Lähimpänä myllyä oleva luukku suljetaan sellaisella luukulla jota voi liikuttaa ja josta tulee osa vedestä läpi. Siinä oleva vanha kalatie kallioiden päällä jää käyttöön, Rosenström sanoo.

Vantaakoskessa on kaksi luukkua mistä kala pääsee nousemaan.

Vantaajoki-vastaava ihmettelee myös, mistä voimalaitos saa riittävästi vettä pyörittämään turbiinia.

– Virtaama minkä voimalaitoksen turbiini vaatii pyöriäkseen on 1,5-3 kuutiometriä vettä sekunnissa. Vantaankoskella minimivirtaama on noin yksi kuutiometri sekunnissa kuivina aikoina. Eli kuivina aikoina voimalaitos tarvii paljon enemmän vettä kuin Vantaanjoessa edes virtaa. Jos vesi johdetaan voimalaitoksen kautta niin koko muu uoma on kuivana, Stenholm korostaa.

Rosenström puolestaan vakuuttaa, että vettä riittää kaikille.

– Sitä pitää varmaan jakaa sen verran, että ei ahneuksissa laita kaikkea turbiiniin vaan jätetään kalastajille myös.

Lupa tsaarin ajalta

Rosenström osti Vantaankosken vanhan myllyn Vantaan kaupungilta 2012. Hän suunnittelee myllyyn hostellia, sähkö otettaisiin myllyyn omasta vesivoimalasta.

Rosenstöm ei ole ensimmäistä kertaa kunnostamassa vanhaa vesivoimalaa. Rosenström jyräytti viisi vuotta sitten Forssassa sijaitsevan Kuhalankosken turbiiniit käyntiin. Sitä ennen voimalaitos oli seissyt 35 vuottaa. Ylen artikkelin mukaan Forssan  kaupunki oli mielissään kun turbiinit jauhoivat jälleen sähköä teollisuuskaupungissa.

Uudenmaan joissa on Oy Vesirakentaja (siirryt toiseen palveluun)n mukaan 14 pientä vesivoimalaitosta.

Aivan kirkossa kuulutettua ei Vantaankosken vesivoimalan käynnistyminen ole. Helsingin Sanomat kertoo, että Uudenmaan Ely-keskus parhaillaan selvittää tsaarin (siirryt toiseen palveluun)aikaista lupaa vesivoimalan käyttöön Vantaankoskella.

– Lupasivat ottaa yhteyttä jos lupa löytyy, Rosenström sanoo.

Jos ja kun lupa löytyy arkistojen kätköistä, on vielä selvitettävä, miten voimala tänään vaikuttaa kaloihin ja Natura-alueeseen johon Vantaankoski kuuluu.

.
.