Tilastokeskus: Syntyvyys jatkaa laskuaan – "Mitenköhän päättäjät reagoivat?"

Suomalaisia syntyi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 912 vähemmän, kuin vuoden 2015 samana ajanjaksona. Suomen väkiluku kuitenkin kasvoi 6 269 hengellä maahanmuuton ansiosta tammi-kesäkuussa.

Kotimaa
Kätilöt hoitavat vastasyntynyttä sairaalassa.
Ennakkotiedon mukaan Suomessa syntyi tänä vuonna 26 517 lasta tammi-kesäkuun aikana.Laura Valta / Yle

Ankea ilmapiiri syö tulevaisuuden uskoa eikä rohkaise perheenlisäykseen.

Matti Saari

Syntyvyysluvut ovat pienimmillään sitten Suomen itsenäistymisen, kertoo Tilastokeskus. Suomessa syntyi tänä vuonna ennakkotiedon mukaan 26 517 lasta tammi-kesäkuun aikana, mikä on 912 lasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2015. Alkuvuoden vauvojen vähyys johtuu edelleenkin taloudellisesta epävarmuudesta, kertoo yliaktuaari Matti Saari Tilastokeskuksesta.

– Tämä taloudellinen laskusuhdanne tuo epävarmuutta. Syntyvyyden laskuahan on jatkunut jo muutaman vuoden ajan. Ankea ilmapiiri syö tulevaisuuden uskoa eikä rohkaise perheenlisäykseen, Saari kuvailee.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan koko vuonna 2015 taas syntyi 55 472 lasta, mikä puolestaan on 1 760 lasta vähemmän kuin vuonna 2014.

Kuuden viime kuukauden aikana suomalaisia syntyi 753 vähemmän kuin kuoli. Kuolleiden määrä oli 27 270. Tämä tarkoittaa, että viime vuonna vastaavana jaksona syntyneitä oli vielä 686 enemmän kuin kuolleita.

– Kun huomioidaan ikärakenne, nyt ollaan vähän suuremmassa syntyvyystilanteessa, kuin vuonna 1973. Sillonkin syntyvys oli laskenut monta vuotta. Päättäjät kuitenkin reagoivat tilanteeseen ja perhepoliittista tukea lisättiin. Jää nähtäväksi, miten päättäjät nyt reagoivat tähän laskuun, kun keskustelua ei toistaiseksi ole juurikaan käyty, Saari pohtii.

Muutto lisää väkeä

Ulkomailta muutti Suomeen alkuvuonna 13 698 henkeä ja Suomesta ulkomaille 6 676 henkeä. Maahanmuuttoja oli 1 136 enemmän ja maastamuuttoja 717 vähemmän kuin edellisvuoden tammi-kesäkuussa. Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 493 577.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla, Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Määrällisesti eniten, 10 253 henkeä, kasvua oli Uudellamaalla. Pirkanmaalla kasvua oli 931 henkeä.

Maan sisäinen muuttoliike on vaimeaa.

Matti Saari

Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Ahvenanmaa, 0,7 prosenttia, sekä Uusimaa, 0,47 prosenttia. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Ahvenanmaalla.

– Ahvenanmaalle on perinteisesti muutettu melko paljon ulkomailta. Maakunta on erilaisessa asemassa verotuksellisesta syistä, Saari selittää.

Paikallinen väestönkasvu alkaa väestötutkimuksen mukaan olla ongelmallista vasta, kun väestönlisäys on 1,5–2 prosenttia. Väestönlisäys oli menneenä puolivuotiskautena Uudellamaalla 0,63 prosenttia, mikä samana jatkuessaan tarkoittaa koko vuodelle noin 1,2 prosentin väestönlisäystä.

– Väestön keskittymisessä luvut eivät ole hätkähdyttävän suuria. Maan sisäinen muuttoliikehän on vaimeaa. Kaupunkiseutujen lisäys tulee lähinnä ulkomailta, Saari toteaa.

Suhteellisesti suurimman väestötappion koki alkuvuonna Etelä-Karjala, 0,49 prosenttia. Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Pohjanmaan maakunnassa, 543 henkeä. Keski-Suomen maakunnassa tappio oli 522 henkeä.