Ylen kysely: Useampi kuin joka seitsemäs myöntää pimeiden palkkioiden käytön

Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä miehet sanovat maksaneensa tai saaneensa palkkioita pimeästi useammin kuin naiset. Alemmissa tuloluokissa harmaa talous on kyselyn tuloksien mukaan hieman yleisempää kuin kovatuloisten joukossa.

talous
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Suomalaiset ovat suhteellisen lainkuuliaista kansaa. Näin ainakin mikäli uskotaan Ylen Taloustutkimuksella teettämää kyselyä pimeistä palkkioista.

Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta ilmoittaa kyselyssä, etteivät he ole koskaan ”maksaneet tai saaneet palkkiota työsuorituksesta pimeästi”.

Harmaan talouden asiantuntija ja verotusneuvos Markku Hirvonen pitää tulosta myönteisenä, kun tulosta peilataan suomalaisten lainkuuliaisuuteen.

– Voi sanoa, että ainakaan tämän valossa tilanne ei vaikuta lohduttomalta. Jos kyselyssä useat kymmenet prosentit ilmoittaisivat saaneensa tai maksaneensa palkkioita pimeästi, tilanne olisi huolestuttava.

Kyselyssä useampi kuin joka seitsemäs kertoo joko maksaneensa tai saaneensa palkkion pimeästi joskus. Vain kolme prosenttia vastanneista ilmoittaa käyttävänsä pimeitä maksuja vähintään kerran vuodessa.

Hirvonen arvioi, että kotitalousvähennys ja vahva yhteiskuntamoraali selittävät paljon heikkoa intoa pimeisiin maksuihin.

– Kotitalousvähennys on tuonut siivous- ja remonttihommia verotuksen piiriin. Ne olivat aiemmin pääalue kotitalouksien pimeistä maksuista.

Vahva yhteiskuntamoraali selittyy puolestaan sillä, että Hirvosen mukaan suomalaiset uskovat saavansa veroille vastinetta.

– Pimeä työ on selvästi yleisempää yhteiskunnissa, joissa yhteiskuntamoraali on romahtanut tai ei luoteta järjestelmään. Esimerkiksi Ukrainassa ja Kreikassa ei uskota, että veroilla saadaan mitään hyvää aikaiseksi.

Kolmas selitys liittyy palkkojen maksuun. Hirvonen kysyy, kuinka moni suomalaisista on maksanut palkkoja tai palkkioita elämässään.

– Siivous- ja remonttityyppiset hommat tehdään yleensä firmojen nimissä. Jos maksat esimerkiksi remonttifirmalle, yritys voi tehdä työn pimeästi, mutta kuluttaja ei syyllisty laiminlyöntiin.

Hirvosen mukaan suurin osa suomalaisista ei syyllisty pimeiden palkkioiden maksuun, koska he eivät koskaan maksa palkkoja.

Harmaan talouden kyselyt ongelmallisia

Euroopassa on aiemminkin tehty kyselyitä harmaasta taloudesta. Kyselyitä on syytetty luotettavuusongelmista, koska niiden tulokset riippuvat kansalaisten vastauksista.

– Esimerkiksi Euroopan komissio teetti aiemmin tutkimuksen, jonka mukaan muistaakseni tanskalaiset ja hollantilaiset olivat pahimpia pimeän työn tekijöitä. Etelä-Euroopassa puolestaan oli vähiten pimeitä palkkioita

Hirvosen mukaan varsinkin he, joiden harmaan talouden harjoittamisella on kansantaloudellisesti merkitystä, vastaavat kyselyihin epärehellisesti.

– Esimerkiksi firma, joka maksaa pimeitä palkkoja, varoo visusti siitä kertomasta. Harmaan talouden suuri massa on nimenomaan sijoitus- ja yritystoiminnan puolella.

Ylen kysely ei kerrokaan Suomen harmaan talouden koosta, josta on esitetty vaihtelevia arvioita. Hirvonen on laskenut, että Suomi olisi menettänyt harmaan talouden takia 4-6 miljardia euroa verotuloja vuonna 2008.

Kyselystä selviääkin Hirvosen mukaan se, miten suomalaiset suhtautuvat pimeisiin palkkioihin. Ne eivät saa kovin suurta kannatusta.

Miehillä pimeät maksut yleisempiä

Miehet ovat joko maksaneet tai saaneet palkkionsa pimeästi naisia useammin. Kun 19 prosenttia miehistä on joskus ollut tekemisissä pimeiden palkkioiden kanssa, naisissa vastaava luku on 11 prosenttia.

Luku voi selittyä eri alojen käytännöillä. Hirvosen mukaan Pohjoismaissa pimeät palkkiot ovat yleisiä miehisellä rakennusalalla.

– Tämä on kansainvälinen trendi. Miehet käyttävät pimeitä palkkioita naisia yleisemmin.

Alemmissa tuloluokissa pimeiden palkkioiden käyttäminen myönnetään kovatuloisempia useammin. Hirvonen muistuttaa, että pienituloisten joukossa on opiskelijoita ja osa-aikatöissä käyviä.

– Kannustinloukut voivat houkutella siihen, että osa tuloista tulee pimeästi.