Viikko tieteessä: Muinainen meritaistelu, avaruustutkimuksen takaisku, susilajien selvittelyä ja pisimmät ihmiset

Tieteen suurimpia saavutuksia ja ihmeellisimpiä löydöksiä heinäkuisen viikon varrelta.

susi
Viikko tieteessä kuvin
Yle Uutisgrafiikka

Suomalaiset arkelogit ovat parhaillaan mukana tutkimassa Kreikassa 2500 vuotta sitten käydyn Salamiin saaren meritaistelua. Yksi tutkijoista on Suomen Ateenan-instituutin johtaja Jari Pakkanen.

Pakkasen johtama tutkijaryhmä yrittää selvittää, mitä satamassa tapahtui lähes 2500 vuotta sitten.

Historiankirjoituksesta tiedetään, että tuolloin alueella käytiin suuri Salamiin lahden meritaistelu. Kreikkalaiset voittivat taistelussa itseään suuremman persialaislaivaston vuonna 480 ennen ajanlaskumme alkua.

Kahden ja puolen neliökilometrin kokoisen alueen tutkimuksessa käytetään hyväksi muun muassa satelliittidataa, joka yhdistetään paikan päällä saatuihin tietoihin arkeologisista kerrostumista.

Arkeologi. Tutkimusryhmään kuuluva Leidenin yliopiston apulaisprofessori Ann Brysbaert mittaa takymetrilla Salamiin antiikin kaupunginmuurin tornia.
Suomalaisjohtoiseen tutkimusryhmään kuuluva Leidenin yliopiston tutkija Ann Brysbaert mittaa takymetrilla Salamiin antiikin kaupunginmuurin tornia.Sofia Papastrati

Amerikan sudet eivät olekaan kaikki susia

Susien perimän tutkimus Yhdysvalloissa (siirryt toiseen palveluun) on paljastanut, etteivät kaikki liittovaltion alueella tavatut sudet ovatkaan puhtaita susia. Harmaan suden ja kojootin risteytymästä syntyneet kaksi erilaista susiryhmää eivät siis olekaan oikeita susia, jos katsotaan niiden geeniperimää.

Suurten järvien alueella elävät sudet (Canis lycaon) ja niin sanotut punasudet (Canis rufus) etelämpänä ovat risteytymiä, eivätkä omia lajejaan.

Suomessa on kiistelty paljon kotimaisten susien puhtaudesta ja aina silloin tällöin kesysti käyttäytyviä susia nimetään koirasusiksi, jotka olisivat näiden risteymiä. Koirasusia on toistaiseksi tavattu Suomen luonnossa varsin vähän.

Metsästysmuseon Suden paluu -näyttelyn täytetty susi
Susien perimää on tutkittu Yhdysvalloissa.Markku Karvonen / Yle

Komeettalaskeutuja vaikeni lopullisesti

Euroopan avaruusjärjestö Esa on katkaissut yhteyden Philae-laskeutujaan (siirryt toiseen palveluun), jonka laskeutuminen epäonnistui komeetta Churyumov-Gerasimenkolle marraskuussa 2014.

Philae saapui komeetta 67P:lle Rosetta-luotaimen kyydissä. Luotaimen tarkoituksena oli kerätä tietoa komeetan maaperästä, mutta tarttumisharppuuna ei iskeytynytkään kunnolla kiinni ja Philae pomppi varjoon, joten sen auringosta latautuvat akut tyhjenivät.

Lasketuja toimi välillä mutta hiipui sitten hiljaiseksi.

Koko Rosettan lento päättyy pian, kun se ohjataan komeetan pintaan 30. syyskuuta.

Piirroskuva Rosettasta ja siitä irtautuneesta Philae-laskeutujasta matkalla kohti Tshurjumov-Gerasimenko-komeettaa.
Rosetta-luotain ja siitä irtautumassa oleva Philae-laskeutuja.ESA / ATG Medialab; ESA / Rosetta / Navcam

Pisimmät  miehet Hollannissa, naiset Latviassa

Hollantilaiset miehet ja latvialaiset naiset ovat pisimpiä kansallisuuksia maailmassa. Hollantilainen mies on nyt keskimäärin 183 senttimetriä pitkä ja latvialainen nainen noin 170 senttimetriä. Suomalaisten pituuspyrähdys sijoittui 1900-luvun alkupuolelle.

Pituuskasvua maailman eri maissa selvitti tiedelehti eLife (siirryt toiseen palveluun). Kyseessä on suurin koskaan tehty maailmanlaajuinen pituustutkimus. Tutkimuksessa on tarkasteltu eri maiden ihmisten pituuskasvua sadan viime vuoden aikana.

Maailman pituuskasvu jakautuu epätasaisesti. Sata vuotta sitten pisimmät miehet ja naiset elivät Ruotsissa.

Nyt ruotsalaiset eivät pääse enää edes kymmenen pisimmän maan joukkoon. Miehet ovat sijalla 15 ja naiset 17.

Pitkät ihmiset elävät yleensä pitempään. Heillä on pienempi riski saada sydäntauteja.

Miehen ja naisen varjo.
Suomalaisten pituuspyrähdys sijoittui 1900-luvun alkuun.Henrietta Hassinen / Yle

Biologiaolympialaisista Suomelle pronssia

Suomalaiset menestyivät hyvin biologiaolympialaisissa (siirryt toiseen palveluun) Vietnamissa. Suomi sai kaksi pronssimitalia Hanoissa järjestetyissä nuorten biologiaolympialaisissa. Voitokkaat kisaajat olivat Anna Kalmari Lahden yhteiskoulun lukiosta ja Antti Koivula Porin suomalaisen yhteislyseon lukiosta. Tua Karling Tikkurilan lukiosta sai kunniamaininnan. Lisäksi joukkueeseen kuului Tuure Peltonen Järvenpään lukiosta.

Sekä teoriatietoja että käytännön taitoja mittaavassa tiedekilpailussa oli mukana 65 maata nelihenkisin joukkuein. Parhaiten menestyivät edellisvuosien tapaan Itä- ja Kaakkois-Aasian maat sekä Yhdysvallat. Euroopan maista kultaa saivat Venäjä, Saksa ja Unkari.

Kuuma kevät kiihdytti ampiaiset

Ihmisiä kiusaavat jo nyt aärhäkät ampiaiset, vaikka yleensä ongelma ilmenee vasta loppukesällä ja syyskuussa. Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) haastattelema Helsingin yliopiston hyönteistutkija Lena Huldenin mukaan ampiaisten käyttäytymiseen on syynä eksistentialistinen kriisi.

Ampiaisten ärhäkkyys johtuu siitä, että niiden pesän vanha kuningatar kuolee ja pesän asukkailta puuttuu niille mielekästä tehtävä hoitaa toukkia. Kun kuningattaret kuolevat, niiden kanssa tuhatlukuisina samassa pesässä asustavat työläisampiaiset eivät enää keksi tekemistä.

Työläisten ainoa elämäntehtävä on nimittäin puolustaa pesää ja etsiä ruokaa toukille, mutta kuningattaren kuoltua uusia toukkia ei enää tule. Tämä tarkoittaa myös ampiaisyhdyskunnan vääjäämätöntä tuhoutumista.

Kuvassa vadelmaa syövä ampiainen.
Pesättömiksi jääneet ampiaiset kiusaavat ihmisiä.Anssi Leppänen / Yle

Merikotkan poikasia taas runsaasti

Merikotkat saivat tänä vuonna suunnilleen saman verran poikasia kuin viime vuonna, mutta poikasia varttui ensimmäistä kertaa Helsingin ja Turun kaupunkien alueella, kertoo WWF Suomi.

Merikotka on maamme suurin petolintu. Sen siipien kärkiväli voi olla pitkälle yli kaksi metriä.
Tiira ajaa takaa merikotkaa.Jarmo Nieminen

Sen merikotkatyöryhmän inventoijat löysivät tänä kesänä yhteensä 421 merikotkan poikasta. Se on hieman enemmän kuin viime vuonna mutta vähemmän kuin ennätysvuonna 2014. Vahvimman pesimäkannan alueilla Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Merenkurkussa merikotkakanta näyttää vakiintuneen.

Uudet pesät Turun ja Helsingin alueella sijaitsevat kaupunkien merialueiden saarissa.

WWF Suomen merikotkatyöryhmä on toiminut vuodesta 1973 alkaen, jolloin poikasia kuoriutui koko maassa vain viisi. Onnistunut suojelu ja meren myrkkyjen väheneminen ovat kuitenkin vahvistaneet merikotkakantaa.