yle.fi-etusivu

Hurja tavoite: Tämä nuori mies aikoo jäädä eläkkeelle 35-vuotiaana – talousviisaiden epäilyistä huolimatta

Sijoittaja-bloggaaja Mikko Vikman on nyt 29-vuotias. Kuuden vuoden kuluttua hän aikoo olla taloudellisesti riippumaton. Resepti on yksinkertainen: pitää kuluttaa vähemmän kuin ansaitsee.

talous
Mies istuu järvenrannalla (  Mikko Vikman )
Juha-Pekka Inkinen / Yle

"Eläkesimulaatio", sellaiseksi vantaalainen Mikko Vikman kesälomaansa kutsuu.

Täysin vakavissaan hän ei ole. Puoliksi kuitenkin: Vikman on 29-vuotias sijoittaja-bloggaaja, leipätyöltään IT- ja talousalan konsultti. Kuuden vuoden kuluttua, 35-vuotiaana hän aikoo olla taloudellisesti riippumaton.

Jäädä siis eläkkeelle.

Vikman oikaisee jalkansa rantapenkereelle. Ollaan Kuusijärvellä Vantaalla. Vikman on valinnut paikan itse. Toiveena on ollut, että paikka olisi sellainen, jossa Vikman voisi viettää eläkepäiviään.

On yksi kesän lämpimimmistä päivistä. Mikko Vikmanilla on runsaat 2 300 päivää aikaa saavuttaa tavoitteensa, kuten laskuri hänen blogissaan (siirryt toiseen palveluun) muistuttaa. Miten hän aikoo päästä päämääräänsä?

"Eikö eläkkeellä kuulu tehdä juuri sitä, mitä itse haluaa?"

Vikmania naurattaa. Perinteiseksi eläkeläiseksi hän ei aio ryhtyä.

Hän tarkentaa: Käytännössä eläkkeellä olo tarkoittaa hänelle valinnanvapautta ilman taloudellisia murheita. Eläköityminen ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että hän jatkaisi työntekoa myös sen jälkeen kun on täyttänyt 35 vuotta.

– Siinä on kuitenkin merkittävä ero, onko töitä pakko tehdä vai onko se täysin vapaaehtoista. Eikö eläkkeellä kuulu tehdä juuri sitä, mitä itse haluaa, Vikman kysyy.

Aluksi taustalla oli halu kerätä rahaa ja päästä pois työelämästä, hän sanoo. Nyt motiivina on vapaus, se, että voi päättää itse, mitä tekee.

Mikko Vikman
Eläkkeellä olo tarkoittaa sijoittaja-bloggaaja Mikko Vikmanille valinnanvapautta ilman taloudellisia murheita.Juha-Pekka Inkinen / Yle

Vikman on raportoinut varhaisen eläköitymisen tavoittelustaan blogissaan jo lokakuusta 2013. Hän on kertonut poikkeuksellisen avoimesti myös tuloistaan ja menoistaan (siirryt toiseen palveluun), kuukausitasolla asti. Yksi hänen blogimerkinnöistään käsittelee sitä, kuinka syödä alle kolmella eurolla päivässä (siirryt toiseen palveluun).

Vikmanin resepti on yksinkertainen. Hän kuluttaa vähemmän kuin ansaitsee. Erotuksen hän sijoittaa.

– Jos säästää vuodessa puolet tuloistaan, saa säästöön yhden vuoden menoja vastaavan eläkekassan. Kun samaa toimintaa jatkaa kymmenen vuoden ajan, kassan saa kasvatettua kymmenkertaiseksi eli säästössä on yhteensä kymmenen vuotta, Vikman kärjistää ja jatkaa:

– Jos tämän kassan sijoittaa ja sijoitukselle saa kymmenen prosentin tuoton, tuottaa kassa joka vuosi yhden vuoden menojen verran. Enempää ei ihminen vuodessa tarvitse.

Blogissaan Vikman on eritellyt suunnitelmaansa tarkemmin. Hän itse toteaa säästävänsä tällä hetkellä noin 70 prosenttia nettotuloistaan, hänen kulunsa ovat kuukaudessa alle tuhat euroa. Pääkaupunkiseudulla asuva Vikman elää kitsaasti. Käytännössä opiskelijabudjetilla.

Osakesäästäjien Keskusliitto: Kiinnostava ajatus

Ajatuksena Mikko Vikmanin tavoite on mielenkiintoinen, arvioi Osakesäästäjien Keskusliiton toimitusjohtaja Antti Lahtinen. Teoriassa toimiva.

– Noinhan moni sijoittaja-säästäjä muutenkin ajattelee: Säästää, jotta olisi jonain päivänä taloudellisesti riippumaton. Olisi tulovirta pääomatuloista, ja normaalit elinkustannukset rahoitettaisiin sillä.

Antti Lahtinen
Osakesäästäjien Keskusliiton toimitusjohtaja Antti Lahtinen.Yle

Teoria on kuitenkin eri asia kuin käytäntö. Niin kauan kuin elää opiskelijabudjetilla ja nettopalkka on pari tuhatta euroa kuussa, kaikki toimii, pystyy säästämään 50 prosenttia tuloistaan, Lahtinen toteaa.

– Mutta se edellyttää sitä, että sitten kun säästösumma tulee täyteen ja jää ikään kuin eläkkeelle, täytyy sillä samalla opiskelijabudjetilla elää elämän loppuun asti, hän huomauttaa.

– Jos tekee tietoisen valinnan siitä, että ei halua perhettä, ei halua lapsia, ei halua isompaa asuntoa – silloin idea on teoreettisesti hyvä, toimii. Mutta käytännössä ihmisellä, joka elää normaalia elämää ja saa keskivertopalkkaa, ajatus eläköitymisestä jo 35-vuotiaana on utopistinen. Jos säästöaikaa jatketaan esimerkiksi kymmenellä tai 20 vuodella, ajatus muuttuu realistisemmaksi.

En koe, että olisin joutunut tinkimään mistään. Harvoin ostamalla saa pysyvää onnea.

Mikko Vikman

Kyse on valinnoista, myöntää myös Vikman. Pähkähullulta kuulostava tavoite on aito, ei vain keino saada huomiota, hän vakuuttaa. Nuukuus on hänelle elämäntapa.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, että kököttäisin yksin jossain pimeässä kulmassa ja pelkäisin sitä, että nyt minä käytän johonkin rahaa.

– En koe, että olisin joutunut tinkimään mistään. Asia voi vaikuttaa siltä, mutta harvoin ostamalla saa pysyvää onnea, Vikman sanoo.

"Eläkejärjestelmä on kuin pyramidihuijaus"

Vikman oli aiemmin heinäkuussa kertomassa tavoitteestaan myös mediayhtiö MTV:n ja Porin kaupungin järjestämässä SuomiAreena-tapahtumassa.

Samaan keskusteluun osallistunut Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoi tuolloin, että näkee Vikmanin projektissa samoja elementtejä kuin suomalaisessa eläkejärjestelmässä ylipäänsä.

– Minulle se kertoo siitä, että näissä meidän eläkejärjestelmämme tietyissä perusjutuissa on vissi logiikka, Siimes totesi paneelikeskustelussa.

Vikman oli tuolloin ja on yhä toista mieltä. Hän kutsuu Suomen eläkejärjestelmää "pyramidihuijaukseksi". Siinä uudemmat jäsenet maksavat suurimmaksi osaksi vanhempien jäsenten tuotot, tässä tapauksessa eläkkeet.

– Miksi muuksi sitä voi kutsua? Tärkeää olisi saada järjestelmä, jossa säästetään, sijoitetaan ja raha tekee töitä. Korkoa korolle -ilmiössä on uskomaton voima, Vikman sanoo nyt.

Ilman hyvää tuuria pienellä rahalla nopeassa ajassa on äärimmäisen vaikea kerätä paljon rahaa.

Lasse Koskinen

Vakuutustieteen professori Lasse Koskinen Tampereen yliopistosta ei allekirjoita Vikmanin näkemystä. Hän toteaa, että on väärin verrata suomalaista eläkejärjestelmää pyramidihuijaukseen.

– On muistettava, että huomattavat eläkesäästöt on kerätty nimenomaan siitä syystä, että nuorempien ikäluokkien eläkemenot saataisiin pidettyä kohtuullisina.

Koskinen suhtautuu epäilevästi Vikmanin tavoitteeseen. Todennäköisyydet eivät ole tämän puolella:

– Ilman hyvää tuuria pienellä rahalla nopeassa ajassa on äärimmäisen vaikea kerätä paljon rahaa.

Säännöllistä ja hajautettua sijoittamista

Monelle on helpompaa kieltää mahdollisuus aikaiseen eläkkeeseen kuin uhrata ajatuksia sille.

Mikko Vikman

Mikko Vikman ei epäilyistä lannistu. Enemmistö ihmisistä kohauttaa yleensä olkapäitään ja pitää hänen suunnitelmaansa huijauksena – tai vähintäänkin ajattelee, että hän on "joku rikas idiootti, joka on perinyt rahansa", hän sanoo.

– Monelle on helpompaa kieltää mahdollisuus aikaiseen eläkkeeseen kuin uhrata ajatuksia sille. Jos jokin asia vaikuttaa mahdottomalta, sitä ei tarvitse ajatella ja se on helppo sivuuttaa.

Sijoittajana Vikmanilla on yksinkertainen periaate. Hän sijoittaa säännöllisesti ja hajautetusti. Tämä on sijoittamisen perussääntö muutenkin.

Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelussa olennaista eivät ole suuret tulot, Vikman toteaa. Isompi merkitys on sillä, miten paljon kuluttaa.

– Mitkään tulot eivät riitä, jos kaikki raha vuotaa toisesta päästä ulos.

Kolme vaihtoehtoa "eläkepäiville"

Mitä Vikman kuvittelee tekevänsä kuuden vuoden päässä häämöttävillä eläkepäivillään?

Hän hahmottelee kolme vaihtoehtoa. Niistä ensimmäinen sivuaa Kuusijärven rantapenkereellä istuskelua.

– Saatan olla Aasiassa jonkin hotellin katolla uima-altaan reunalla limppari kädessäni. Tai sitten teltassa keskellä Lapin erämaata ruiskuttamassa hyttysmyrkkyä.

– Kolmas vaihtoehto on, että olen ruuhkassa Kehä I:llä matkalla töihin. Sekin on mahdollista.

Eläkkeelle 35-vuotiaana, sekään päämäärä ei ole päivälleen kiveen hakattu:

– Ei ole mahdoton ajatus, että siirrän eläkettä muutamalla vuodella eteenpäin, jos sen ansiosta saan elämältä enemmän.