Lappajärven vastaanottokeskuksessa jäähyväisten aika – henkilökunta suree ihmisten kohtaloita

Maahanmuuttovirasto sulkee syksyn mittaan useita viime vuonna perustettuja vastaanottokeskuksia. Elokuun lopussa päättyy Lappajärven Kivitipun tarina vastaanottokeskuksena. Entisessä kylpylähotellissa on ollut 240 turvapaikanhakijaa, kaikki perheitä. Nyt on jäähyväisten aika.

Kotimaa
Turvapaikanhakijalapsia Kivitipun vastaanottokeskuksen tiskillä.
Kivitipun henkilökunta on saanut seurata läheltä lasten kasvua ja oppimista. Keskustelua käydään jo suomeksi Niina Alatalon ja Maija Kuoppalan kanssa.Pasi Takkunen/Yle

Kylpylä-hotelli Kivitippu Lappajärvellä, Etelä-Pohjanmaalla sai viime syksynä jatkoajan, kun Suomeen alkoi tulvia turvapaikanhakijoita. Konkurssikypsään kiinteistöön päätettiin perustaa vastaanottokeskus. Eikä aikaakaan, kun hiljentynyt kylpyläkiinteistö oli yhtäkkiä taas täynnä ihmisiä ja elämää. Työttömyysjaksoon valmistautunut henkilökuntakin sai töitä.

– Mieleenpainuvin oli ehkä se hetki, kun ensimmäinen bussilastillinen turvapaikanhakijoita tuli yhden aikaan yöllä. Henkilökunta odotti jännittyneinä ja sitten lauma lapsia juoksi aulaan. Monelle tuli kyyneleet silmiin, kertoo Lappajärven vastaanottokeskuksen johtaja Henry Paasikivi.

Moni on seurannut lehtien palstoilta, mitä tämä massamuutto on. Me ollaan eletty sitä.

Henry Paasikivi, johtaja

Paasikivellekin vastaanottokeskuksen pyörittäminen avasi uuden maailman. Talouslukuihin keskittyneestä bisnesmiehestä tuli ihmisten hyvinvoinnin edesauttaja. Vuoden intensiivisen yhdessäolon jälkeen on hyvästien aika. 240:stä turvapaikanhakijasta osa on jo lähtenyt ja elokuun aikana lähtevät loputkin.

– Kyllä on haikea olo, vaikka olen ennenkin ollut ovia sulkemassa, toteaa Paasikivi.

Henkilökunta selvästi murehtii irakilaisten, afganistanilaisten, jemeniläisten ja iranilaisten kohtaloa. Moneen on syntynyt tunneside ja lasten kasvua ja kehitystä on seurattu läheltä.

Lapsia ajaa pyörillä Lappajärven vastaanottokeskuksen pihalla.
Lappajärven vastaanottokeskuksessa on riittänyt elämää, sillä lapsia on paljon. Pasi Takkunen / Yle

Ruokariidat ratkaistiin omalla tavalla

Päivi Viitasalo on tehnyt koko työuransa Lappajärven Kivitipussa. Hän työskenteli aiemmin ravintolan kylmäkkönä. Viime syksynä työnkuva hieman laajeni.

– Jännitti aluksi. Mutta kun ensimmäiset ihmiset tulivat taloon ja lapset tuli syliin, niin ei siinä sitten mitään ollut. Ei ole koskaan tarvinnut pelätä täällä, vaikka sitä on moni kysynyt. Ihan mahtava kokemus ja vuosi, ihania ihmisiä, kiittelee Päivi Viitasalo.

Monessa vastaanottokeskuksessa ruokailu on ollut akilleen kantapää. Ruokaprotestit levisivät vastaanottokeskuksesta toiseen ja Lappajärvelläkin se koettiin. Mutta täällä asia ratkaistiin nerokkaasti. Johtaja Henry Paasikivi ehdotti, että valitkaa itse joukostanne muutama, jonka tiedätte hyviksi keittäjiksi. Niin tehtiin ja 3-5 irakilaista keittäjää on saanut tehdä ruokaa joka viikko useampana päivänä. Sen jälkeen kukaan ei ole ruuasta valittanut.

– Mekin ollaan kuunneltu ihmisiä ja jos on ollut jotain, mitä ei ole haluttu syödä, ollaan vaihdettu. Nämä naiset tekee omalla tavalla ja me ollaan yritetty seurata, miten ne tekee, kertoo Päivi Viitasalo.

Turvapaikanhakijoita Lappajärven vastaaottokeskuksen pihalla.
Nämä kolme naista ovat työskennelleet keittäjinä Kivitipun keittiöllä parina kolmena päivänä viikossa. Näin ruokaan on saatu oman kulttuurin vivahteita. Pasi Takkunen/Yle

Hernekeittoa ja riisiä

Paljon on siis keittiölläkin opittu puolin ja toisin. On maisteltu ja kokeiltu. Ja keitetty kattilakaupalla riisiä. Perunamuusi ei oikein tehnyt kauppaansa, mutta yksi suomalainen perinneruoka nousi herkuksi.

– Hernekeitto on ollut heidän mieleen. Sitä on syöty paljon. Mutta aluksi moni tuntui syövän vaan pelkkää riisiä. Me mietittiin, että saako ne siitä kaiken, muistelee Viitasalo.

Eri kulttuurien ruoka on sekoittunut ja suomalainen keittiö saanut uusia makuja.

– Aivan on ihmeissään pitänyt maistella, onhan se ihan erilaista. Joku kardemumma ja kaneli oli meidän mielestä erikoisia ja vähän aikaa mietittiin, että sopiiko ne muka, nauraa Viitasalo.

Vihapuheen aallot löivät

Aluksi kulttuurien kohtaaminen ja yhdessä elämisen opettelu oli hankalaa, mutta saumat ovat hioutuneet. Henry Paasikivi on selvästi ollut auktoriteettinen johtaja, jonkalaista on keskuksessa tarvittu – ja joskus on joutunut lyödä nyrkkiä pöytään.

Suurimmat aallot ovat kuitenkin käyneet keskuksen ulkopuolella. Kaikki eivät ole vastaanottokeskuksen perustamisesta luonnonkauniille niemelle Kivitippuun tykänneet. Henkilökuntakin on saanut osansa.

– Kyllä olen jättänyt monesti kertomatta, missä olen töissä. Tulihan sitä suu ja silmät täyteen, se alku oli raskasta. Kielenkäyttö oli välillä törkeää, kertoo Viitasalo.

– Jokaisella pitäisi olla solidaarisuutta muitakin kansakuntia kohtaan, että autetaan silloin kun tarvitaan. Jokaisen pitäisi olla välillä vieraiden kansssa tekemisissä, niin silloinhan sen näkee. Että ihan samanlaisia ihmisiä ne ovat, pohtii Viitasalo.

Viime kuukausina huutelu on ollut jo hiljaisempaa ja vastustus on rauhoittunut.

– On ollut myös sellaisia ihmisiä, jotka on aluksi olleet vastaan ja sittemmin vaihtaneet mielipidettään, että ei tämä niin ihmeellistä olekaan, kertoo puolestaan Paasikivi.

 Kylmäkkö Päivi Viitasalo työskentelee Lappajärven Kivitipun keittiöllä.
Kylmäkkö Päivi Viitasalo työskentelee Lappajärven Kivitipun keittiöllä. Elina Niemistö / Yle

Eron hetki koittaa

Nyt on sitten eron aika. Henkilökunta kertoo, millaisia ovat lähdöt olleet tähän saakka, kun 240 hengen vastaanottokeskus on supistunut 180:een. Elokuusta tulee raskas.

Monen kohtalona tulee olemaan palauttaminen kotimaahan tai toiseen EU-maahan, sillä maahanmuuttovirasto on viime kuukausina myöntänyt vain joka viidennelle irakilaiselle turvapaikan. Lappajärvellä asuvista puoliakaan ei ole vielä haastateltu, joten suurin osa matkaa muihin vastaanottokeskuksiin odottamaan. Kolmekymmentä saa jäädä Lappajärven kunnan järjestämiin asuntoihin.

Vastaanottokeskuksen johtaja Henry Paasikivi pitää 9 kuukauden kokemusta motivoivana.
Vastaanottokeskuksen johtaja Henry Paasikivi pitää 9 kuukauden kokemusta motivoivana. Elina Niemistö / Yle

Myös henkilökunnan työ päättyy, sillä Lomayhtymä Finland Oy ei aio jatkaa yritystoimintaa Kivitipussa. Edessä on alasajo, joka pyritään tekemään hallitusti ilman konkurssia. Kivitipun kohtalo on tällä hetkellä kunnan ja haussa olevien uusien yrittäjien käsissä.

Entinen kylmäkkö Päivi Viitasalo on onnekas. Hän pääsi puutarhakouluun ja aloittaa syksyllä opiskelun.

– Me henkilökunta kyllä löydetään jotain, mutta näitä ihmisiä murehdin. Näillä on kivinen tie, ainakin niillä, jotka joutuu takaisin. Haluaisin toivoa, että saisivat paremman elämän täältä, sanoo Viitasalo ääni värähtäen.

– En vaihtaisi tätä jaksoa, on ollut huikea ja tosi motivoiva vuosi. Moni on seurannut lehtien palstoilta, mitä on tämä massamuutto ollut. Me ollaan eletty sitä, kiteyttää Paasikivi.