Satojen tarinoiden sahasaari heräilee vuosikymmenten unesta

Kemin Laitakarin historiallinen sahasaari hiljeni 1960-luvulla, kun viimeisetkin asukkaat muuttivat pois. Villiintyneen pusikon alta aiotaan nyt loihtia esiin houkutteleva virkistys- ja matkailukohde.

Kemi
Laitakari
Karoliina Kemppainen / Yle

Laitakarin saari Kemin edustalla on kuin seikkailuromaanista. Saaressa vallitsee harras hiljaisuus, jonka rikkoo vain satunnaisesti kajahtava etäinen määkinä. Silti sammaloituneet betoniperustukset ja osittain romahtaneet savupiipun muurit kielivät, että täällä on joskus asuttu.

Laitakariin perustettiin 1800-luvun lopulla saha, jonka ympärille syntyi tiivis asukasyhteisö. Huippuvuosina sahalla työskenteli jopa 400 ihmistä, joista suuri osa myös asui Laitakarissa tai läheisellä Juurakon saarella. Tulipalojen runtelema saha suljettiin vuonna 1939, ja 60-luvulla viimeiset asukkaat muuttivat pois. Sen jälkeen saari on uinunut pääosin omissa oloissaan ja luonto on ottanut omakseen sen, mikä ihmisiltä jäi jälkeensä.

– Tässä on ollut konttori ja sahan johtajan asunto. Rakennuksessa oli myös kassakaappi, sen ovi ja karmit makaavat tässä lähellä edelleen, Oskar van Ieperen esittelee. Painava metalliovi on paikoin hapristunut niin, että kasvit ovat päässeet kasvamaan sen läpi.

Saari on tullut tutuksi van Ieperenille, joka on Kemin Laitakari ry:n sihteeri ja saaren kehityshankkeen vetäjä. Viime vuonna perustettu yhdistys haluaa herättää historiallisen sahasaaren unestaan ja tehdä siitä houkuttelevan kohteen sekä paikallisille että matkailijoille.

– Täällä on jo raivattu pensaikkoa, avattu polkuja ja tuotu raunioita paremmin esiin, van Ieperen kertoo.

Raivaustöissä on ollut paitsi työmiehiä, myös Perämeren Ystävät ry:n saarelle tuoma lammaslauma.

Laitakari
Lammaslauma urakoi kesätöissä maisemanhoitopuuhissa.Karoliina Kemppainen / Yle

Historia osana palveluita

Laitakarin puuhamiehet kehittelevät parhaillaan ideoita saarelle rakennettavista palveluista. Puheessa vilahtelevat niin kesäkahvila, musiikkitapahtumat kuin tanssilavakin. Suunnitelmat ovat alkutekijöissään, ja niille tarvitaan myös ulkopuolisia sijoittajia.

– Jos olisin rikas mies, sijoittaisin heti tähän saareen, nauraa laavulla makkaraa paisteleva kemiläinen Reima Lähdes.

Hän käy Laitakarissa omalla veneellään useita kertoja viikossa. Saaren kehittämissuunnitelmista hänellä on selkeä mielipide.

Jos olisin rikas mies, sijoittaisin heti tähän saareen.

Reima Lähdes

– Vimeinkin! Saari on niin pitkään ollut levossa. Aivan mahtava homma.

Yhdistyksen puheenjohtaja Petter Tähtinen on tällaisista kommenteista hyvillään.

– Sehän se on paras palaute. Ihmiset ovat kyllä suhtautuneet hankkeeseen erittäin myönteisesti.

Suunnitelmien yhtenä punaisena lankana on saaren kulttuurihistoria. Keväällä yhdistyksen väki kävi saaressa aivan erityisellä kokoonpanolla, sillä mukana oli sahayhteisön alkuperäisiä asukkaita.

– Kyllä siinä olisi tarinaa riittänyt vaikka kuinka. Elämä sahayhteisössä on ollut jännittävää! Aiomme kyllä ottaa nämä kertomukset talteen ja tuoda niitä esille osana saaren palveluita, Tähtinen kertoo.

Laitakari
Savupiipun muuri on aikanaan lämmittänyt sahan johtajan kotia.Karoliina Kemppainen / Yle

Ideoita ja puskanraivausta

Laitakari-yhdistyksen perustajajäsenillä on vankka tausta esimerkiksi matkailun, markkinoinnin ja merenkulun alalta. Puheenjohtaja Petter Tähtinen on jäänmurtaja Sampon päällikkö, Oskar van Ieperen sen risteilyisäntä. Mukana ovat myös Jähdin ja Katariinan toimintaa pyörittävä yrittäjä Olli Ahonen, Kemin Taksipalveluiden yrittäjä Juha Mäkikangas ja mainostoimisto Nomonin toimitusjohtaja Pasi Lento.

– Meillä on tosi hyvä porukka ja monen alan ammattilaisia. Jokaiselle on annettu työrauha oman osaamisalueensa suhteen. Meillä on hyvä yhteishenki ja luottamus, Lento kertoo.

Laitakarin kunnostusprojekti jakautuu kahteen osaan. Yhtäällä on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluva hanke, jonka tavoitteena on luoda saaren käytöstä selkeä viisivuotissuunnitelma. Myönteinen hankepäätös saatiin viimein tämän vuoden toukokuussa ja sen myötä 70 000 euron rahoitus.

Laitakari
Rimakasat ovat tyypillinen näky saaren rannoilla.Karoliina Kemppainen / Yle

Konkreettisista kunnostustöistä taas vastaa Kemin Laitakari ry, joka tänä kesänä on palkannut saarelle työmiehiä raivaustöihin sekä kunnostamaan laitureita ja laavuja. Koko Laitakari-projektin budjetti on 90 000 euroa, josta 20 000 euroa on yhdistyksen omaa rahoitusta.

Paljon on tehtävää, ennen kuin pusikoiden valtaamasta autiosaaresta saadaan visioiden mukainen matkailukohde. Yhdistyksen jäsenet ovat urakasta innoissaan.

– Vaikka olen asunut ikäni merenrannalla ja käynyt Laitakarissa pikkupoikana talvella, nyt omatkin silmät ovat avautuneet sille, kuinka upea saari meillä tässä on aivan lähellä keskustaa. Tänne pääsee veneellä alle puolessa tunnissa ja talvella hiihtämällä ja kävellen. Kyllä tässä on suuri potentiaali, Pasi Lento sanoo.