Suomalaiset laittoivat Ikean entisen sahan laulamaan Kostamuksessa – työvoima rajan takana selvästi halvempaa

Venäjän vastaiset pakotteet ovat hyödyttäneet Karjalassa toimivia suomalaisyrityksiä. Työvoimakustannukset ovat itärajan takana vain kolmasosa Suomeen verrattuna ja alhainen ruplan kurssi on tehnyt bisneksestä Karjalassa entistäkin kannattavampaa. Esimerkiksi Ikean entisen sahan Kostamuksessa ostanut suomalaisyritys vie sertifioitua puuta nyt ympäri maailmaa.

Kotimaa
Tukkirekan lastia mitataan
Ari Haimakainen / Yle

Ikean entinen saha Kostamuksessa on hyvä esimerkki siitä, miten bisneksen tekeminen rajan takana Karjalassa kannattaa – EU:n ja Venäjän talouspakotteista huolimatta.

Saha siirtyi kuopiolaisen Pin Arctic Oy:n omistukseen runsas vuosi sitten ja nyt paikkaa laajennetaan miljoonaluokan investoinnilla. Parhaillaan työn alla on muun muassa tukkikentän laajentaminen.

Sahaa pyörittää Pin Arcticin tytäryhtiö Karelian Wood Company, jonka toimitusjohtajan Jukka Norpan mukaan sahaus on tarkoitus saada ruotsalaisomistajan jäljiltä aivan uudelle tasolle.

– Me sahaamme tällä hetkellä 200 000 kuutiota tukkia vuodessa, mutta nostamme määrän pian 250 000 kuutioon.

Se ei kuitenkaan ole lopullinen sahaustavoite, sillä Norpan mukana tavoitteena on myöhemmin nostaa kapasiteetti vielä 300 000 kuutioon asti.

Halpa työvoima edellyttää "kontrollia"

Kostamuksen saha työllistää 230 ihmistä, joista suomalaisia on vain neljä. Venäläisiä työntekijöitä oli alun perin enemmän, mutta uusi omistaja vähensi heti ensi töikseen 80 työntekijää.

Venäläinen työvoima on suomalaisittain halpaa, sillä keskipalkka on sahalla vain kuusisataa euroa. Toimitusjohtaja Jukka Norppa kehuu työvoiman laatua, mutta sanoo sen vaativan "kontrollia".

– Itsestäänselvyydet eivät ole täällä itsestäänselvyyksiä, hän suomentaa.

– Monta kertaa pitää miettiä, tuliko asia sittenkään ymmärretyksi.

Tukkeja siirretään kuorma-autosta pinoon
Sahan omat metsävarannot ovat noin 30 miljoonaa kuutiota.Ari Haimakainen / Yle

Yhdenlaisesta kontrollista on osoituksena käytäntö sahan portilla: vartija kuvaa jokaisen sisään ajavan puukuorman. Vastaavalla tavalla kuvaan päätyvät kaikki sahalla käyvät sellupuukuormat, joka jatkavat muihin tuotantolaitoksiin. Kuvaamisella pyritään osaltaan vähentämään väärinkäytöksiä.

300 000 hehtaaria sertifioitua puuta

Hitaasti kasvanut, tiheäsyinen puu tulee sahalle Pin Arcticin omista vuokrametsistä, joita yhtiöllä on Karjalassa lähes 300 000 hehtaaria. Sahatavaraa viedään ympäri maailmaa, esimerkiksi Pohjois-Afrikkaan ja Ranskaan. Myyntiä edistää se, että kaikki sahan omista metsistä tuleva puu on sertifioitua.

– Suomessa FSC-sertifioitua puuta on metsissä vain seitsemän prosenttia, havainnollistaa Pin Arctic -yhtiön toimitusjohtaja Matti Kontro.

Yhtiö on toimittanut sertifioitua mäntyä muun muassa Helsingin Hernesaaren Löyly-saunamaailmaan, kun vastaavanlaista puuta ei löytynyt tarpeeksi Suomesta. Kontron mukaan FSC-sertifioitua puuta vaaditaan erityisesti Keski-Euroopan markkinoilla, ei niinkään Suomessa.

Venäläinen metsänhoito suomalaista pehmeämpää?

Matti Kontron mielestä venäläisessä metsänhoidossa ei ole valittamista, pikemminkin päinvastoin. Venäjällä on hänen mukaansa niin paljon metsää, ettei siellä tehtävissä hakkuissa ole tarvetta ottaa kaikkea tehoja irti.

– Karjalassa on mahdollista tehdä hakkuita hieman hellävaraisemmin, kun taas Suomessa kaikki mahdolliset alueet on jo otettu tehokäyttöön, Kontro sanoo.

– Täällä voidaan jättää enemmän metsää luonnonvaraiseksi ja suojelukohteisiin.

Puun kanto ja kelottunut puu
Toimitusjohtaja Matti Kontron mukaan metsänhoito on Venäjällä pehmeämpää kuin Suomessa.Ari Haimakainen / Yle

Yritysten kannettava sosiaalista vastuuta

Yritysten odotetaan Venäjällä osallistuvan ympäröivän yhteiskunnan hankkeisiin. Tämä on näkynyt myös Karjalassa, jossa Pin Arcticille on tullut mitä erilaisimpia lahjoituspyyntöjä.

– Viimeisin oli Kalevalan lastentarhan lattian korjaus, jonka me kustansimme, Jukka Norppa hymyilee.

Hän pitää tällaista korjaustyötä sikäläisittäin ihan normaalina. Yritys voi Norpan mukaan myös kieltäytyä pyynnöistä, eli kyse ei ole mistään "kynnysrahasta".

Pakotteista ollut jopa hyötyä suomalaisyritykselle

Suomalaissahalta on Suomen rajalle vain noin 40 kilometriä, eikä myöskään lähimpään satamaan, Ouluun, ole matkaa kuin alle 300 kilometriä. Kuljetukset hoituvat venäläisellä kalustolla ja polttoaineella, mikä sekin on kilpailuetu.

– Karjala on logistisesti erittäin hyvällä paikalla, Kontro kehuu.

Toimitusjohtaja Matti Kontro
Toimitusjohtaja Matti Kontron mukaan pakotteista on ollut hänen yritykselleen jopa hyötyä.Ari Haimakainen / Yle

Tilannetta eivät Kontron mielestä pahenna edes EU:n ja Venäjän väliset pakotteet. Ruplan kurssi on alhaalla eivätkä Venäjän viranomaiset halua heikentää maassa toimivien yritysten toimintaedellytyksiä.

– Viranomaiset eivät halua hankaloittaa yritysten toimintaa.

Näkemyksen vahvistaa Kontron yhtiökumppani ja tytäryhtiön toimitusjohtaja Jukka Norppa.

– Täällä ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia.