Saitko viestin, joka oli tarkoitettu toiselle? Muista velvollisuutesi!

Vääriin numeroihin lähetetyt viestit saattavat aiheuttaa kiusallisia tilanteita. Toiselle tarkoitetun viestin sisältöä ei saa kertoa eteenpäin eikä siitä saa yrittää hyötyä.

Tietosuojavaltuutetun toimisto
Mies katselee puhelinta kadulla.
Tony Tallec / AOP

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kuuntelee keskittyneesti kuvausta väärään numeroon tulleista viesteistä. Aiemmassa näkökulmakirjoituksessa kerrottiin tekstiviesteistä, jotka oli tarkoitettu liittymän edelliselle omistajalle. Viesteissä oli lainatarjouksia, maksukehotuksia ja auton rekisterinumeron sisältäviä ilmoituksia parkkiajan ostamisesta.

Lopulta liittymän edellisen omistajan henkilöllisyys selvisi, kun useammassa puhelussa kysyttiin häntä nimeltä.

– Jos joku saa harhautuneesti viestin ilman omia toimenpiteitä, ei viestin olemassaoloa tai sen sisältöä saa kertoa kellekään eikä sitä saa käyttää hyväkseen, Aarnio vastaa viitaten tietoyhteiskuntakaari-nimiseen lakiin.

Hän muistuttaa, että rekisterinpitäjillä on lakisääteinen velvollisuus päivittää tietojaan säännöllisesti ja huolehtia, ettei asiakkailla ole vanhentuneita tai virheellisiä tietoja.

– Sopimusehdoissa on kuitenkin yleensä sanottu, että kuluttaja on velvollinen ilmoittamaan yhteystietojensa muutoksista.

Markkinoijaa sitovat useat säännöt

Tekstiviestimarkkinointi on pääsääntöisesti kielletty, ellei kuluttaja anna suostumusta siihen.

– Paitsi jos kuluttaja on itse käyttänyt samaa välinettä kaupan tekemiseen. Jos siis tilaat tuotteen tekstiviestillä, myyjäyritys saa käyttää yhteystietojasi tekstiviestimarkkinointiin.

Tällaisessa tapauksessa on olemassa muitakin ehtoja, joiden on täytyttävä, jotta yritys saa lähettää viestejä ilman kuluttajan lupaa. Viesteissä saa esimerkiksi markkinoida ainoastaan vastaavia tuotteita kuin asiakas on ostanut.

– Lisäksi on olemassa liittymiä, joissa on annettu suostumus ottaa markkinointia vastaan, Aarnio muistuttaa.

Onko googlettaminen kielletty?

Jos saa puhelimeensa toiselle tarkoitettuja viestejä, saattaa tulla tarve löytää tämän tuoreet yhteystiedot. Ensimmäinen ajatus on etsiä niitä netistä.

– Googlettaminen ei tietenkään ole kiellettyä. Monelle voi tulla mieleen ohje, jonka työmarkkinajärjestöt ovat antaneet työnantajille siitä, että tiedot pitäisi pyytää työnhakijoilta, Reijo Aarnio sanoo.

– Ei sielläkään ole semmoista kieltoa, ettei saisi googlata. Se on kaupunkilegendaa.