EK:n ekonomisti: Hallituksen tavoitteeseen vaaditaan vielä 100 000 työpaikkaa

EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila sanoo, että työttömyystilastojen pienikin kasvu parempaan luo optimismia. Vanhoja kasvulukuja on kuitenkin hänen mukaansa turha odottaa.

Kotimaa
EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila.
EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila.Marjut Hentunen

Työttömyyden helpotus vaikuttaa vähintään yleiseen mielialaan. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomistin Penna Urrilan mukaan pienelläkin kasvulla parempaan voi olla psykologista merkitystä.

Tuoreimpien (siirryt toiseen palveluun)lukujen mukaan työttömiä oli kesäkuussa vähemmän ja työllisiä enemmän kuin vuosi sitten.

– Viime vuonna työttömyyden ennustettiin kasvavat 10 prosentin tuntumaan, ja nyt nousu on pysähtynyt. Tästä on vielä pitkä matka hyviin työllisyyslukuihin, mutta tietenkin tämä luo pientä optimismia, Urrila sanoi Yle Radio 1:n haastattelussa.

Urrilan mukaan Suomen talous on kääntynyt hentoon kasvuun, mikä on myönteinen asia pitkän supistumisen jälkeen, vaikkei sillä vielä suurta harppausta työllisyyslukuihin tehdäkään.

– Suomessa on hieman unohdettu että Eurooppa, Saksa ja Ruotsi etunenässä, on mennyt jo jonkin aikaan parempaan suuntaan. Nyt Suomikin on vähitellen päässyt mukaan.

Pitkä matka hallituksen tavoitteeseen

Suuri määrä kesätyöntekijöitä kaunistaa kesäkuun tilastoja, ja kausivaihtelusta puhdistettu työllisyysaste oli kesäkuussa 68,5 prosenttia. Se on vielä kaukana hallituksen tavoitteesta nostaa Suomen työllisyysaste 72 prosenttiin.

– Pyöreästi voi sanoa, että tarvitsemme ainakin 100 000 työntekijää lisää, jotta noihin lukuihin päästäisiin, Urrila sanoo.

Myönteisempään kehitykseen vaaditaan Urrilan mukaan vetoapua vientimarkkinoista, mutta tilannetta voidaan edistää myös kotimaisilla toimialoilla. Palvelualoilla odotukset ovat teollisuutta kovemmat, vaikkei niilläkään voi puhua suurista luvuista. Urrilan mukaan tulevien vuosien aikana on totuttauduttava siihen, että kasvulukemat jäävät mataliksi pelkästään maan väestökehityksen takia.

– Työikäinen väestö supistuu Suomessa, joten vaikka maan talous ja tuottavuuskehitys olisivat vahvaa, emme pääse vanhoihin 3–4 prosentin kasvulukuihin muuten kuin aivan poikkeustapauksista.

Tarvitaan keinoja, jotta yritykset pysyvät Suomessa

Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) uutisoi eilen, että hallitus kaavailisi yrityksille mittavaa veroalea. Lehden tietojen mukaan hallitus olisi ottamassa käyttöön niin kutsutun investointivarauksen yritysverotuksessa.

Urrilan mukaan veroale-termi voi olla hieman liioittelua.

– Jos nämä tiedot pitävät paikkansa, on enemminkin kyse siitä, että yritykset voisivat siirtää veronmaksua, eli tehdä varauksia, jotka tuloutuisivat tavalla tai toisella myöhemmin. Niiden pitkän ajan talousvaikutus jäisivät melko pieneksi.

Urrila täsmentää, että kyseistä ehdotusta on vielä vaikea kommentoida, koska siitä ei tiedetä tarkemmin. Hänen mukaansa on joka tapauksessa hyvä, että hallitus selvittää yritysverotusta ja yrittää löytää keinoja, joilla yritykset saadaan pysymään Suomessa.

EK:n kyselyn mukaan yritysten kiinteät investoinnit jatkavat kasvuaan. Urrila sanoo, että monen erittäin huonon vuoden jälkeen tilanne on noussut hieman paremmaksi muun muassa suunnitteilla tai käynnissä olevien isojen hankkeiden ansiosta.

– Itse käyttäisin termiä kohtalainen tai tyydyttävä, eli emme vielä mihinkään investointiaaltoon ole päässeet. Mutta kun näitä summia katsoo, olemme pikku hiljaa päässeet heikoilta tasoilta ylöspäin.