"Usein viittaan menneisiin lauluihin" – kulkurisieluinen Paula Vesala sanoittaa huomista

Paula Vesalasta on tullut vuosikymmenen aikana nainen, joka muuttaa arkipäiväiset tuntemukset riipaisevankin kauniiksi lyriikoiksi. Vesalan sanoitukset saivat ansaitsemansa arvostuksen, Juha Vainio -sanoittajapalkinnon.

kulttuuri
Paula Vesala Kotka-lavalla
Mari Pekkanen / Yle

– Kiitos! Tämä on ehkä hienoin palkinto tasa-arvopalkinnon ohella. Katsoin listaa, ketkä tämän ovat saaneet, ja on hienoa tulla liitetyksi tähän joukkioon, Paula Vesala hymyilee saatuaan 6 000 euron arvoisen Juha Vainio -palkinnon Kotkan Meripäivillä.

Paljon on vettä virrannut Kymijoessa, jotta 34-vuotias Vesala on päässyt tähän tilanteeseen, kiittämään sanoittajapalkinnosta. Vuonna 2002 Vesala osallistui Popstars -laulukilpailuun. Gimmel -lauluyhtyeeseen Vesalaa ei valittu, mutta kilpailun kuvausten jälkeen hän tapasi Mira Luodin. Luodin kanssa sai alkunsa PMMP. Mukaan lyöttäytyi säveltäjä Jori Sjöroos, ja loppu oli historiaa.

PMMP-yhtye julkaisi ensimmäisen singlensä Rusketusraidat vuonna 2003. Rusketusraidat myi kultaa ja oli vuoden myydyin single. Debyyttialbumi Kuulkaas enot! myi platinaa ja PMMP sai vuoden 2003 pop/rock-tulokkaan Emma-palkinnon.

Salanimisanoittaja

PMMP ei jäänyt tähdenlennoksi. Yhtyeen toinen albumi Kovemmat kädet pysyi Suomen virallisella albumilistalla yhtäjaksoisesti yli vuoden. Samoihin aikoihin Paula Vesala rupesi kirjoittamaan tekstejä muillekin artisteille, salanimillä. Vesala ei halunnut viedä huomiota niiltä artisteilta, joille lyriikoita kirjoitti.

– Syy ei ollut se, että olisin tehnyt jotenkin huonoa materiaalia, jota häpesin. Haaveeni oli kirjoittaa paljon, mutta en halunnut anastaa toiselta iloa siitä, että se on hänen biisinsä, Vesala perustelee.

Voi käydä niinkin, että aihe jää vainoamaan ja siitä voi tulla vielä jotain muuta.

Paula Vesala

Tiktak ja Samuli Edelmann ovat Vesalan muistikuvien mukaan ensimmäisiä, jotka ovat levyttäneet hänen sanoittamiaan kappaleita. Vesala on sittemmin tehnyt lauluja muun muassa Jenni Vartiaiselle, Johanna Kurkelalle, Vesa-Matti Loirille, Antti Tuiskulle, Katri Helenalle ja Freemanille.

PMMP:n taival kesti kymmenen vuoden ajan: yhdeksän kultalevyä, kuusi platinaa ja yksi tuplaplatina. Yhtyeen tarina päättyi loppuunmyytyyn keikkaan Helsingin jäähallissa lokakuussa 2013. Yhtyeen viimeiseksi singleksi jäi Vesalan sanoittama Valloittamaton. Oli aika sulkea yksi ovi.

Jos oisin voinut nauraen / jäähyväiset vaihtaa / Mut joskus uusi huominen / eilistään se kaihtaa / Jos tyytyy kuuntelemaan merisään / ei tunne myrskyn vaaraa veneellään / ja eessä siellä on vain valloittamaton.

Taiteen moniottelija

Lahjakas saattaa olla jopa vähättelevä adjektiivi kuvaamaan Paula Vesalaa. Nainen on taiteen moniottelija vailla vertaa. Sanoittamisen, säveltämisen ja laulamisen lisäksi Vesala soittaa suvereenisti useita soittimia, tekee musiikkia teattereille, suomentaa kappaleita, näyttelee ja on tehnyt lukuisia äänirooleja.

Samalla Vesala käy koulua. Teatterikorkeakoulussa Vesala opiskeli dramaturgian kandiksi, muutti Yhdysvaltoihin Kaliforniaan ja rupesi opiskelemaan UCLA -yliopistossa näytelmäkirjailija-linjalla maisteriopintoja. Ja perhe on luonnollisesti läsnä siellä, missä Paulakin. Aviomies, muusikko Lauri Ylönen ja pariskunnan poika Julius olivat paikalla myös Kotkassa, kun perheenäiti vastaanotti palkintonsa.

Tämän kaiken ohessa nainen on lähtenyt soolouralle. Esikoisalbumi Vesala julkaistiin kesällä ja se myi platinaa reilussa kuukaudessa. Albumi ponkaisi saman tien suoraan Suomen virallisen albumilistan kärkeen. Listalla albumi on ollut viisi viikkoa, ja yhtä kauan se on pysynyt ykkösenä. Naisen keikat ovat houkutelleet tuhatpäin väkeä ja esiintymisiä riittää ympäri maata.

Tulevaisuuden sanoittaja entisaikojen kaiuilla

Juha Vainio -palkinnon jakanut arvosteluraati toteaa perusteluissaan, että Paula Vesala on tuonelan lauttojen vakiovieras, mutta yhtä lailla nuoruuden juovuttavien vuorokausien tarkkasilmäinen tallentaja. Miten Vesala onnistuukin siinä, mitä monet yrittävät onnistumatta – tekemään lauluja kaikille?

Halu käsitellä tarinoita, ideoita, näkyjä ja kokemuksia eri muodoissa ajoi opiskelemaan.

Paula Vesala

– Teen lyriikoita itselleni. Ehkä siinä on jotain sellaista, että jos on rehellinen itselleen, se resonoi muillekin. Se on vähän mysteeri, miten mulla on soolouralla niin paljon nuorempia kuuntelijoita.

– Muistan kun lukioikäisenä tein kovasti lauluja. Mun tädin mies, palomies, sanoi mulle, että: ”kyllä ne sun biisit on ihan hyviä, mutta kyllä se Junnu Vainio kuitenkin oli hyvä”, Vesala nauraa.

Vesala sanoo olleensa jo pienestä asti laulu-fanaatikko ja osaavansa kaikkien edelläkävijöiden laulut ulkoa. Siitä on jäänyt jälkensä.

– Usein viittaan menneisiin lauluihin, ehkä huomaamattakin. Moneen biisiin, kuten Tähdet, tähdet ja Albatrossi olen viitannut omissa teksteissäni. Ne kuvastot, joita olen aikoinaan imenyt, ovat mukana, Vesala pohtii.

Naisjatkumo taattu

Paula Vesala on saavuttanut vankan jalansijan suomalaisessa populaarikulttuurissa. Vesala on 26:s Juha Vainio -palkinnon saaja, mutta vasta viides nainen palkittavien listalla. Muut palkinnon saaneet naiset ovat Anni Sinnemäki (2002), Sinikka Svärd (2008), Maija Vilkkumaa (2010) ja Chrisse Johansson (2013)

Tämä on ehkä hienoin palkinto tasa-arvopalkinnon ohella.

Paula Vesala

– Mua ennen vain neljä naista on saanut tämän palkinnon. Koen olevani osa sellaista sukupolvea, jotka sanoittavat tätä päivää – ja ehkä huomistakin, Vesala pohtii.

Vuonna 1981 syntynyt Vesala muistelee, että hänellä ei nuoruudessaan ollut tiedossa kotimaisia naispuolisia lauluntekijöitä.

– Koen, että kuljen Maija Vilkkumaan, Jonna Tervomaan ja Anni Sinnemäen jalanjäljissä. He sanoittivat myös mun maailmaa. Ihailin heitä kovasti ja ajattelin, että tulen samassa naisjatkumossa.

Korkeasaari Los Angelesiin

Paula Vesalalla on omien sanojensa mukaan visuaalinen tyyli sanoittaa. Hän näkee kappaleita lyhytelokuvina, ja poimii taustatarinoista yksityiskohtia lauluihinsa. Hänen lauluissaan seikkailevat henkilöt, joille tapahtuu asioita. Mutta kaikki seikkailut ja aiheet eivät taipuneet musiikiksi.

Usein viittaan menneisiin lauluihin, ehkä huomaamattakin. Moneen biisiin, kuten Tähdet, tähdet ja Albatrossi olen viitannut omissa teksteissäni.

Paula Vesala

– Aikanaan halusin lähteä opiskelemaan näytelmäkirjailijaksi, koska koin, että kaikki aiheet eivät sopineetkaan biiseihin. Halu käsitellä tarinoita, ideoita, näkyjä ja kokemuksia eri muodossa ajoi opiskelemaan.

– Nyt kävikin niin, että _Korkeasaari _-biisistä, jonka olen tehnyt kauan sitten, olen kirjoittanut monen vuoden ajan näytelmää. Se saa ensi-iltansa Los Angelesissa syksyllä. Voi käydä niinkin, että aihe jää vainoamaan ja siitä voi tulla vielä jotain muuta.

Kysyit onko mulla mitään / listasin ne kaikki tähän / asioita joista vähän / elämässä ilahdun.
Karkkivalikoima hyvä / Kelan tuki saapuu tänään / joku puhuu mulle jotain / kysyy vaikka sytkärii.
Korkeasaari keväällä / karhut heräilevät / koko perhe yhdessä / kerrankin on.
Älä enää vastaa tähän / Teen sen mitä aion / tänään / Sä et sitten tienny mitään / jos ne kysyy myöhemmin.

Sirkus-geeni veressä

Tuhansia kilometrejä, kymmeniä keikkoja ja haastatteluja. Suvi-Suomi tulisi viimeistään nyt tutuksi, jollei olisi tullut jo PMMP:n aikana. Mutta Paula Vesala ei näytä olevan keikkakesästään harmissaan, päinvastoin. Vesala säteilee kilpaa heinäkuisen auringon kanssa. Kulkurin sielu naiselta kuulemma löytyy, valitettavasti.

– Monesti sitä vähän kiroaa, että onko pakko. Ja samalla kuvittelee olevansa sellainen ihminen, joka vetäytyy saareen ja elää siellä loppuelämänsä. Mutta tosiasiassa se en olekaan minä, joka sinne saareen muuttaa loppuelämäkseen. Joku sirkus-geeni on veressä, jota ei voi paeta.

”Kiitos, on ollut suuri ilo ja kunnia olla täällä vastaanottamassa tätä mielettömän hienoa palkintoa!”, huikkaa Vesala kotkalaisyleisölle. Lyhyt Meripäivä-esiintyminen palkinnonjakotilaisuudessa on takana. Kulkurin sielu vie tänä viikonloppuna karismaattisen naisen Valkeakosken ja Oulun kautta Kuopioon. Kuuntele Paula Vesalan haastattelu täältä.