Kummitukset puhalsivat vantaalaisen kartanovanhukseen henkiin – Håkansbölen haamut houkuttelevat kävijöitä

Håkansbölen kartano on ollut pitkään vähäisessä käytössä. Keväällä tehdyt kummitustutkimukset ja niiden inspiroimat kävelykierrokset puhalsivat kartanovanhukseen uutta elämää. Nyt kartanoon ja sen kummituksiin voi tutustua parin viikon ajan kuka tahansa.

Kotimaa
Håkansbölen kartanon yläkerrassa saattaa edelleen havaita vuosikymmeniä talossa palvelleen Adolfina Mattsonin liikkeitä, jos oikein tarkkaan katsoo.
Håkansbölen kartanon yläkerrassa saattaa edelleen havaita vuosikymmeniä talossa palvelleen Adolfina Mattsonin liikkeitä, jos oikein tarkkaan katsoo.Vesa Marttinen / Yle

Vantaan Hakunilassa sijaitseva Håkansbölen kartano on ollut kaupungin omistuksessa jo yli kymmenen vuotta. Käyttö on ollut kuitenkin vähäistä, alueella on järjestetty vuosittain vain muutamia yleisötapahtumia sekä joitain edustustilaisuuksia.

Nyt kartano avaa ovensa lähes kahden viikon ajaksi kaikelle yleisölle. Taustalla on kartanon toimintaa tukemaan perustettu ystävyysyhdistys sekä viimeaikaiset kummitushavainnot.

Haamututkijat kävivät kylässä

Valkeakoskelainen veljespari Mika ja Markus Nikkilä vieraili viime keväänä Vantaalla. Veljekset tutkivat videokameroiden ja erilaisten mittarien avulla, kummitteleeko Håkansbölen kartanossa.

Kummitusjuttuihin ja -tutkimuksiin voi uskoa kuka haluaa, mutta ainakin touhu auttoi herättämään henkiin lähes tyhjillään levänneen kartanovanhuksen.

Tämäkin vaeltaja kulkee väsymättä Håkansbölen kartanon päärakennuksen kellarissa.
Tämäkin vaeltaja kulkee väsymättä Håkansbölen kartanon päärakennuksen kellarissa.Vesa Marttinen / Yle

– Haamututkimuksen jälkeen kaupunginmuseolle alkoi tulvia kysymyksiä, että pääseekö niitä haamuja katsomaan. Se ei ihan museon toimialaan kuulu, ja niinpä sieltä oltiin meihin päin yhteydessä ja totta kai me suostuimme, sanoo Kati Tyystjärvi, Håkansbölen kartanon kummit ry:n puheenjohtaja.

Kummiyhdistys perustettiin kaksi vuotta sitten tukemaan kartanon elävöittämistä ja toimintaa. Nyt yhdistys pitää parin viikon verran kartanoa auki kaikelle kansalle, ja erityisesti kummituskierroksista on tullut paljon ennakkokyselyjä.

Kunnostustöitä tehdään, jos rahaa on

Kartanon historia ulottuu 1500-luvulle saakka. Kartanomiljööseen kuuluvat rakennukset ja ympäröivät maat siirtyivät Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.

Kaupunginmuseon johtajan Leena Hiltulan mukaan yleisötapahtumia on ollut tähän mennessä vähänlaisesti, koska kartanon tilat vaativat vielä kunnostustöitä ja kunnostustyöt vaativat rahaa.

– Puistohan on nyt saatettu kuntoon, ja seuraavaksi pitäisi puuttua rakennuksiin. Päärakennuksen sähkö-, vesi- ja viemäriasiat pitäisi saada ajantasalle, samoin maalinpintoja ja muuta pientä. Kun nämä saadaan tehtyä, voidaan kartanoon palauttaa myös alkuperäiset huonekalut.

Ensi vuonna on tarkoitus kunnostaa kartanon vieressä sijaitseva pehtoorin talo sellaiseen kuntoon, että siellä voidaan pitää säännöllistä kahvilatoimintaa.