1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Eduskuntavaaleissa työväki liikkui oikealle ja kaikki kosivat keskiluokkaa

Viime eduskuntavaaleissa politiikan virta kuljetti myös työväkeä oikealle. Tulevissa vaaleissa politiikan kuuma kysymys on, mistä oikealle kallistunut työväki löytää poliittisen kotinsa, arvioi eduskuntavaalitutkimusta lukenut politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

Analyysit (Yle Uutiset)
Henkilö äänestykopissa.
Tiina Jutila / Yle

Eduskuntavaalitutkimus 2015 -kirjan punaisena lankana kulkee ajatus, että perinteinen luokkajako kuvaa edelleen parhaiten suomalaisten äänestäjien liikkeitä. Vasemmistopuolueet keräävät äänensä työväeltä ja kokoomus on ylempien toimihenkilöiden ja johtajien suosikkipuolue.

Säännön vahvistava poikkeus on suurin puolue keskusta, jonka kannatusta selittää luokkajaon sijasta aluejako. Etelän suurissa kaupungeissa maakuntien mahtipuolue on pieni puolue.

Äänestäjistä yli 60 prosenttia sijoittaa itsensä laajaan keskiluokkaan ja 30 prosenttia tuntee kuuluvansa työväenluokkaan. Keskiluokan liikkuvien äänestäjien uskotaan ratkaisevan vaalit, ja esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtajaksi kesäkuussa noussut Petteri Orpo puhui kampanjassaan keskiluokan luottamuksen palauttamisesta kokoomukseen.

Kaikki puolueet kalastavat keskiluokkaa

Kokoomuksen yritys vallata keskiluokka on huolestuttanut monia SDP:n edustajia, jotka ovat nähneet puolueen kääntäneen kurssiaan Jutta Urpilaisen puheenjohtajakauden jälkeen pari piirua työntekijöiden SAK:n suuntaan.

Entisen ammattiliittojyrän Antti Rinteen johdolla SDP menetti viime eduskuntavaaleissa ääniä lähes kaikissa ammattiryhmissä. Toimihenkilöiden joukossa näkyi sentään pientä valoa, kun ääniosuus nousi edellisten eduskuntavaalien 16:sta 20 prosenttiin.

Rinne tuli SDP:n johtoon toimihenkilöiden STTK:n jäsenliiton Ammattiliitto Pron johdosta, joten hänellä on vankkaa tuntumaa toimihenkilökenttään. Urpilaisen kaatopuuhassa Rinne sai kuitenkin vahvinta tukea SAK:n suunnasta.

Kisa keskiluokan äänistä on jatkossakin kiivasta, Alempaan keskiluokkaan luettavien palvelu- ja toimistotyöntekijöiden joukossa perussuomalaisia äänesti 24, keskustaa ja SDP:tä 20 sekä kokoomusta 11 prosenttia.

Toimihenkilöiden äänistä keskusta vei 23, kokoomus 22, perussuomalaiset 13 ja vihreät 10 prosenttia. Ylempien toimihenkilöiden suosikki oli kokoomus 27 prosentillaan ja perässä tulivat keskusta ja vihreät 18 prosentillaan.

Perussuomalaiset oli suurin työväenpuolue

Populististen puolueiden, kuten perussuomalaisten, esiinmarssi on murtanut politiikan vanhoja asetelmia. Perinteinen vasemmisto-oikeisto-jako on kansainvälisesti irtautunut luokkajaosta, eikä Suomessakaan työväkeä voida yhdistää vain vasemmistoon. Viime vaaleissa myös työväki on ollut liikkeellä oikealle.

Laajan eduskuntavaalitutkimuksen mukaan perinteiset työväenpuolueet SDP ja vasemmistoliitto saivat vuoden 2007 eduskuntavaaleissa työntekijöiden äänistä yhteensä 52 prosenttia, vuoden 2011 vaaleissa 44 ja viime vaaleissa enää 34 prosenttia eli vähemmän kuin perussuomalaiset.

Perussuomalaiset keräsi viime eduskuntavaaleissa työntekijöiden äänistä 38, SDP 26, keskusta 18, vasemmistoliitto kahdeksan ja kokoomus neljä prosenttia. Neljä vuotta aiemmin SDP oli vielä kukistanut perussuomalaiset prosentein 32-28.

Tutkimus: SAK:n jäsenet samastuivat perussuomalaisiin

Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksessa on selvitetty äänestäjien suhdetta etujärjestöihin ja puolueisiin. Samalla tutkittiin, miten yhteiskuntaluokka ja ammattiryhmä selittävät äänestäjien puoluekantaa.

Ammattiliittojen ja puolueiden välisiä suhteita tutkinut, Tampereen yliopiston tutkija Aino Tiihonen arvioi, että viime eduskuntavaaleissa työväenluokkaan lukeutuneet äänestäjät samastuivat lähes yhtä todennäköisesti perussuomalaisiin kuin SDP:hen tai vasemmistoliittoon.

Tiihosen mukaan vaalitutkimuksen tulosten valossa huomionarvoista on, että SAK:n jäsenet samastuivat jopa todennäköisemmin perussuomalaisiin kuin kumpaankaan vasemmistopuolueeseen.

Perussuomalaiset kääntyi vaaleissa oikealle

Vasemmisto-oikeisto-jaossa perussuomalaiset siirtyi viime vaaleissa selvästi oikealle.

Ensimmäisessä jytkyssä 2011 perussuomalaiset keräsi poliittisen kentän vasemmalta laidalta noin 20 prosentin kannatuksen, mutta viime vaaleissa enää 10 prosentin tuen. Lisäkannatusta tuli oikeistolaisilta äänestäjiltä.

Eduskuntavaalien jälkeen hallituspohjaksi valikoitunut keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen pohja sopi hyvin oikeistolaistuneelle perussuomalaisten eduskuntaryhmälle. Vaalitutkimuksen mukaan myös Juha Sipilän johtama keskusta sai eniten lisä-ääniä hieman keskiviivan oikealle puolelle sijoittuvilta.

Työväki liikkeellä myös vaalien jälkeen

Perussuomalaisten kannatuksen puolittuminen ensimmäisen hallitusvuoden aikana on kutistanut puolueen kannatusta erityisesti työväestössä.

Ammattiyhdistysliikkeen voimannäyttö hallituksen pakkolakiesityksiä vastaan syyskuussa 2015 romahdutti perussuomalaisten kannatuksen ja palautti SDP:n kunnian.

Kilpailukykysopimuksen solmiminen kesäkuussa 2016 rauhoitti työmarkkinat ja näyttäisi leikanneen siivet SDP:n kannatusnousulta.

Taloustutkimuksen tekemässä Ylen kesäkuun kannatusmittauksessa SDP:n menetykset valuivat kilpailukykysopimusta vastustaneelle vasemmistoliitolle ja nostivat sen jo perussuomalaisten ohi. Toinen nousija oli Orpon johdolla keskiluokkaa kosiskeleva kokoomus. Kumpikin ilmiö on haaste demareille.

Maailman muutos kolhii duunareita

Politiikan kuuma kysymys ennen seuraavia eduskuntavaaleja on, mistä oikeistolainen työväki löytää uuden poliittisen kodin vai onnistuuko perussuomalaiset houkuttelemaan pettyneet äänestäjänsä takaisin jo näkyvissä olevalla EU- ja maahanmuuttokriittisellä vaalikampanjalla.

Maailmalta mallia voi hakea Yhdysvaltain presidentinvaalista, missä oikeistopuolue republikaanien ehdokas Donald Trump kerää kannatusta kansainvälisen talouskehityksen jalkoihin jääneiltä, lähinnä valkoisilta miestyöntekijöiltä.

Lähteet: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015. Kimmo Grönlund ja Hanna Wass (toim.). Oikeusministeriön julkaisu 28/2016.

Lue seuraavaksi