Syyriassa soditaan Balkanin aseilla – asekauppiaille Syyria on miljardibisnes

Saudi-Arabia ja Yhdysvallat ostavat Kaakkois-Euroopan maiden asevarastoja ja välittävät ne Syyriaan. Kauppa alkoi vuonna 2012 ja jatkuu yhä vilkkaampana. Näin todetaan tutkivien journalistien selvityksessä.

Ulkomaat
mies ja rynnäkkökivääreitä
Syyrian sodan osapuolille on tullut aseita monista maista. Kurditaistelijan kuvassa on neljä Kalashnikov-rynnäkkökiväärin eri versiota.Sedat Suna / EPA

Ensin Kroatia tarjosi vanhoja aseitaan Syyriaan, kesällä 2012. Syyriassa oli juuri alkanut sisällissota, ja Kroatialla varastoissa ylimääräisiä Jugoslavian aikana valmistettuja aseita 1990-luvun sotien jäljiltä.

Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA hoiti järjestelyt, Saudi-Arabia rahat. Loppuvuodesta 2012 alkoivat rahtilennot Zagrebista Jordaniaan. Pian jugoslavialaisia aseita, muun muassa sinkoja, alkoi näkyä Syyrian sotakentiltä tulevissa kuvissa ja videoissa.

Asiasta kertoi tuolloin muun muassa New York Times (siirryt toiseen palveluun). Kroatian hallitus kiisti asekaupat, mutta silloinen Yhdysvaltain Syyrian suurlähettiläs Robert Stephen Ford vahvisti asian Syyrian asevirtoja tutkineille toimittajille.

Kroatian jälkeen aseita ja ammuksia alkoi tulla muistakin Kaakkois- ja Keski-Euroopan maista. Vanhoja varastoja mutta myös tuliterää tuotantoa. Aseiden välittäjinä ovat olleet esimerkiksi serbialainen CPR Impex -yhtiö ja slovakialainen Eldon.

Itäaseiden virta Saudi-Arabiaan

Balkanin tutkivan journalismin verkosto BIRN ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota tukiva projekti OCCRP selvittivät itäeurooppalaisten aseiden matkaa Lähi-idän sota-alueille, lähinnä Syyriaan.

Aiheesta ei ole kattavia julkisia tietoja, mutta kokonaiskuvaa kerättiin muun muassa asekauppatilastoista, YK:n raporteista, lento- ja merenkulkutiedoista.

Grafiikka aseviennistä Lähi-itään
Syyrian sotaan on mennyt aseita entisen Varsovan liiton ja Jugoslavian varastoista. Myös uusia tilauksia toimitetaan. Kaaviossa näkyvien maiden lisäksi Montenegrosta on myyty aseita kolmen miljoonan euron edestä.Yle: Uutisgrafiikka

Tuloksena oli raportti (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan kahdeksan eurooppalaista maata on tehnyt vähintään 1,2 miljardin euron asekaupat maihin, jotka tukevat Syyrian aseellisia ryhmiä. Ehdottomasti suurin ostaja on Saudi-Arabia. Suurin myyjä oli Kroatia, mutta myös Tšekki, Serbia, Slovakia, Bulgaria, Romania ja Bosnia ovat vahvasti mukana.

Saudi-Arabia, Jordania ja Yhdistyneet Arabiemiraatit ovat ostaneet runsaasti rynnäkkökivääreitä, konekivääreitä, sinkoja, panssarivaunuja, raketinheittimiä ja ammuksia. Kaikki niin sanottuja itäaseita, eli sellaisia jotka on valmistettu Neuvostoliitossa, sen liittolaismaissa tai Jugoslaviassa tai niiden seuraajamaissa.

Kyseiset rikkaat arabimaat eivät juurikaan itse käytä itäaseita. Omien asevoimiensa varustamisessa saudit ja emiraatit ovat sitä vastoin länsimaiden aseteollisuuden suuria asiakkaita, pieneltä osaltaan myös Suomen.

Lentorahtina ja laivalla

Saudien ja muiden Lähi-idän maiden kiinnostus kaakkoiseurooppalaisiin aseisiin alkoi yhtäkkiä vuonna 2012. Aiemmin niitä ei juurikaan ostettu.

Aseita ja ammuksia on kuljetettu lentorahtina. Ilmasillan eräänlainen keskuspaikka näyttää viimeisen vuoden ajan olleen Serbian pääkaupunki Belgrad.

Tutkivat toimittajat selvittivät, että runsaan vuoden aikana kaikkiaan 68 aseilla lastattua rahtilentoa on lennetty Serbian, Slovakian tai Bulgarian kentiltä Saudi-Arabiaan, Emiraatteihin tai Jordaniaan. Tuoreimmat lentotiedot ovat tältä heinäkuulta.

Graaffi aseviennistä
Yle Uutisgrafiikka

Aselastit on kuljetettu useimmiten Iljushin Il-76 -rahtikoneilla. Sen ruumaan mahtuu kerralla vaikkapa 16 000 rynnäkkökivääriä tai kolme miljoonaa patruunaa.

Raportin mukaan aseita toimitetaan myös laivoilla. Viime joulukuusta lähtien Yhdysvallat on ostanut kolme laivalastillista aseita ja ammuksia Romaniasta ja Bulgariasta, mistä ne on laivattu Turkkiin ja Jordaniaan. Yhdysvaltain mukaan aseet on tarkoitettu sen erikoisoperaatioihin – mikä voi tarkoittaa myös niiden jakamista syyrialaisille.

Maakuljetuksina Syyriaan

Tutkiville toimittajlle puhuneen suurlähettiläs Fordin mukaan aseita toimitetaan Saudi-Arabiasta, Turkista, Emiraateista ja Jordaniasta Syyriaan kahden salaisen operaatiokeskuksen kautta. Ne sijaitsevat Jordaniassa ja Turkissa.

Aseet joko kuljetetaan autolla Syyrian rajalle tai pudotetaan ilmasta Syyriaan. Saudit ovat pudottaneet ilmasta aseita myös liittolaisilleen Jemeniin.

Toimintaa koordinoivat CIA:n lisäksi maat, jotka osallistuvat syyrialaisten ryhmien aseistamiseen. Kukin mukana oleva maa päättää, mille ryhmälle aseita annetaan.

Itäeurooppalaisperäisiä aseita on näkynyt Vapaan Syyrian armeijalla, kurdeilla, erilaisilla islamistiryhmillä ja jopa ISISillä.

Presidentti al-Assadin joukkoja ja niiden liittolaisia tukee puolestaan Iran, joka on lennättänyt omia aselastejaan Syyriaan.

kranaatinheitin asepajassa
Syyrian opposition joukot ovat haalineet aseita mistä ovat saaneet, mutta tehneet niitä myös itse. Romusta rakennettua kranaatinheitintä hitsataan kokoon Aleppossa vuonna 2013.JM Lopez / EPA

Laillista vai laitonta?

Raportin laatijoiden kysymyksiin aseviennin laillisuudesta vastattiin kaakkoiseurooppalaisissa pääkaupungeissa samalla tavalla: Saudi-Arabia ei ole asevientikiellossa.

Kaikissa näissä maissa on kuitenkin myönnetty asevientiluvat, vaikka on ollut näyttöä siitä, että aseet päätyvät syyrialaisille ryhmille. Paitsi että aseet päätyvät käynnissä olevaan sotaan, lähes kaikki niitä vastaanottavat ryhmät ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusrikoksiin.

Raportissa haastateltu Amnestyn tutkija (siirryt toiseen palveluun) Patrick Wilken sanoo, että toiminta näyttää olevan YK:n asekauppasopimuksen vastaista. Myös EU vaatii, että sen jäsenet ottavat asekaupassaan huomioon sen vaikutukset ihmisoikeustilanteeseen, alueen vakauteen ja aseiden mahdolliseen leviämiseen. Varsinaisen asevientikiellon Syyriaan EU on kuitenkin poistanut.

Useimmat raportissa mainitut aseiden lähtömaat ovat EU:n jäseniä ja loputkin ovat jäsenehdokkaita.

Mutta alalla ei ole tehokkaita rangaistuksia sääntöjen rikkojille, ja kaupasta saatavat tulot houkuttelevat.

Serbian pääministeri Aleksandar Vucic sanoi äskettäin, että Serbian asetehtaat voisivat nostaa tuotantoaan viisinkertaiseksi eivätkä sittenkään saisi valmistettua niin paljon kuin kysyntää olisi.