"Näkemyksellisyys oli hänen oppinsa" – Kollegat muistelevat Einojuhani Rautavaaraa

Säveltäjät Olli Kortekangas ja Kalevi Aho sekä oopperaulaja Jorma Hynninen muistavat Einojuhani Rautavaaran suurena visionistina.

kulttuuri
Einojuhani Rautavaara vuonna 1992.
Einojuhani Rautavaaran ura oli pitkä, ja hän kehitti sävelkieltään jatkuvasti.Seppo Sarkkinen / Yle

Keskiviikkona kuollut säveltäjä Einojuhani Rautavaara oli kollegoiden mukaan poikkeuksellinen ihminen.

– Näkemyksellisyys oli hänen oppinsa. Säveltäjällä pitää olla joku näkemys tai visio, muuten musiikki ei elä, sanoo säveltäjä Kalevi Aho.

Einojuhani Rautavaaran ura oli pitkä. Se alkoi 1950-luvulla ja jatkui viimeisiin vuosiin asti. Hänen mittavaan tuotantoonsa kuuluu kahdeksan sinfonian kokonaisuus, oopperoita, mutta myös kamarimusiikkia ja kuoroteoksia.

Ahon mukaan Rautavaaran musiikkia on vaikea selittää sanallisesti.

– Hänellä oli se suuri visio. Siihen liittyi mystiikkaa ja uskonto, vaikka hän ei ollut uskonnollinen. Hän koki, että sävellykset syntyvät jossain ideamaailmassa. Ne ovat siellä valmiina. Säveltäjä on kuin kätilö, joka synnyttää valmiin teoksen varovasti ilman, että se turmeltuu matkalla.

Kalevi Aho
– Säveltäjä on kuin kätilö, joka synnyttää valmiin teoksen varovasti ilman, että se turmeltuu matkalla, sanoo säveltäjä Kalevi Aho.Jyrki Lyytikkä/Yle

Elävää ja loogista musiikkia

Rautavaara oli arvostetuimpia suomalaisia taidemusiikin säveltäjiä ja hänen maineensa kiiri myös maailmalle.

– On selvää, että hän oli ehdottomasti yksi merkittävimmistä Sibeliuksen jälkeisen ajan säveltäjistä. Hän oli koko pitkän uransa ajankohtainen, sanoo säveltäjä Olli Kortekangas.

Rautavaaraa on vaikea luokitella koulukuntiin, sillä hän kehitti sävelkieltään jatkuvasti. Hänen musiikissaan on tyylisuuntia muun muassa sarjallisuudesta, modernismista ja postmodernismista. Hänen myöhäisissä teoksissaan on kuultavissa romanttisia piirteitä.

– Rautavaara on hyvin musikaalista ja elävää. Se on loogista, mutta se ei ole koskaan paperinmakuista. Hän pystyi säveltämään musiikkia, jota muusikot soittavat mielellään ja kuulijat kuuntelevat mielellään, Kortekangas kuvailee.

Olli Kortekangas.
– Rautavaara on hyvin musikaalista ja elävää, kuvailee säveltäjä Olli Kortekangas.Yle

Rautavaara ei sopinut kaavoihin

Rautavaara myös siirsi taitoaan seuraavalle sukupolvelle. Hänen oppilaitaan olivat muun muassa Kalevi Aho, Olli Mustonen ja Olli Kortekangas.

– Voi sanoa, että meillä oli taiteellinen isä–poika suhde. Monen asian, joita hän silloin opetti, olen ymmärtänyt vasta paljon myöhemmin, Kortekangas sanoo ja jatkaa:

– Rautavaara sanoi aina, että hänen tehtävänsä on auttaa oppilasta toteuttamaan se, mitä tämä itse haluaa.

Kortekangas pitää Rautavaaraa poikkeuksellisena monella tavalla.

– Hän löysi oman äänensä varhain, samoin opettajana hän ei sopinut lainkaan kaavoihin. Perintö, jonka hän antoi minulle, on kantanut kaikki nämä vuodet, ja olen siitä loputtoman kiitollinen.

Tunteet nousevat riipaisevasti esiin

Oopperalaulaja Jorma Hynninen teki yhteistyötä säveltäjä Rautavaaran kanssa ja lauloi keskeisiä rooleja muun muassa Thomas-, Vincent- ja Aleksis Kivi -oopperoissa. Hynnisen mukaan Rautavaara sitoutui perinteisiin, mutta oli samaan aikaan moderni ja omaperäinen. Erityisesti baritonia kiehtoi Rautavaaran oopperoiden tunnesisältö.

Jorma Hynninen Akseli-monologioopperan pääroolissa.
Baritoni Jorma Hynnistä kiehtoi Rautavaaran oopperoiden tunnesisältö.Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto / Yehia Eweis

– Se pakotti menemään sisälle teoksiin. Oopperoissa on monenlaisia tunne-elämän alueita, ja ne tulevat riipaisevasti esille. Sävelkieli on Rautaavaralla sillä tavalla improvisoivaa, että se herättää vastakaikua.

Hynninen oli myös Rautavaaran ystävä. Millaisen aukon Rautavaaran poismeno jättää suomalaiselle säveltaiteelle?

– Ei voi sanoa, että siihen jää aukkoa, koska hänen tuotantonsa oli hyvin laaja. Hän antoi meille loistavan taiteellisen aarteen ja jatkoi suomalaisten säveltäjien perinnettä.