Merikotkat valtaavat uusia alueita – pesivät siellä, missä on kalaa

Sisämaassa pesivä merikotkapari ei ole uusi ilmiö, mutta linnut valtaavat Pohjois-Suomessakin yhä uusia pesimäalueita. Merikotkat levittäytyvät kauas isoista järvistä, paikkoihin, joissa on saatavilla kalaa, mieluiten haukea.

Kotimaa
Merikotkan poikanen
Matias Snellman / WWF

WWF Suomen merikotkatyöryhmän inventoijat löysivät tänä kesänä yhteensä 421 merikotkan poikasta. Se on hieman enemmän kuin viime vuonna, mutta vähemmän kuin ennätysvuonna 2014.

Myös Pohjois-Suomessa poikastuotto on pysynyt viime vuosina suunnilleen samana, vaikka uusia pesiäkin on löytynyt uusilta alueilta kaukana suurista järvistä.

Merikotkatyöryhmän Pohjois-Suomen vastaava Tuomo Ollila kertoo, että merikotkien määrä Pohjois-Suomessa lisääntyy kaiken aikaa.

– Entisten Oulun ja Lapin läänin alueilla tunnetaan tällä hetkellä noin sata merikotkaparia, ja lisäksi onjonkin verran meille tuntemattomia yksilöitä, sanoo Ollila.

Tämän kesän poikasten määrä tarkentuu vielä, mutta poikasia on syntynyt arviolta 50–60.

Vahvimman pesimäkannan alueilla Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Merenkurkussa merikotkakanta näyttää WWF:n mukaan vakiintuneen.

Sisämaan valloitus käynnissä

Merikotkat ovat valloittaneet uusia pesimäalueita sisämaasta, kaukana suurista järvistä.

– Pohjois-Suomessa niiden määrä lisääntyy oikeastaan kaikkialla: Perämeren rannikolla Oulun seudulla ja sisämaassa Kainuuseen asti. Lapissa merikotkat levittäytyvät perinteisiltä pesimäalueilta tekojärvien seudulta uusille reviireille.

Nimestään huolimatta merikotkat ovat aina pesineet muuallakin kuin merten läheisyydessä.

Merikotka syö kalaa ja esiintyy siellä, missä sitä saa.

Tuomo Ollila

– Se syö kalaa ja esiintyy siellä, missä sitä saa: sisämaan suurimpien järvien, mutta myös pienempien järvien ja lampien tuntumassa, siellä missä on erityisesti haukea saatavilla, Ollila kertoo.

Merikotkat yrittivät tänä vuonna ensimmäistä kertaa pesiä Päijät-Hämeessä, mutta yritys tyrehtyi kesäkuun alun myrskyyn.

Kainuun ensimmäiset merikotkat havaittiin toistakymmentä vuotta sitten.

– Kainuun ja Koillismaan linnut ovat ainakin osittain tulleet Venäjän puolelta, Vienan Karjalasta Vienanmereltä ja alueen isoilta järviltä.

WWF:n merikotkatyöryhmäläiset eivät ilman vihjeitä osaa etsiä merikotkia sisämaan uusilta alueilta, joten WWF kaipaa yleisöltä havaintoja pesinnästä.

Elo maakotkan kanssa sujuu kohtalaisesti

Merikotkien osalta lihan syönti perustuu pääosin haaskoihin.

Tuomo Ollila

Merikotkia pesii poronhoitoalueella, mutta toisin kuin maakotka, merikotka ei ole iso uhka poroille.

– Merikotkien osalta lihan syönti perustuu pääosin haaskoihin, toki se joissakin tapauksissa voi tappaa poronvasan, mutta harvinaista se on.

Maakotka ja merikotka tulevat Ollilan mukaan kohtalaisen hyvin toimeen samoilla alueilla. Tunnetuista pesistä maa- ja merikotkan pesät ovat lähimmillään sijanneet 3,5 kilometrin päässä toisistaan.

– Ravinto on niin erilaista, ja siitähän ne enimmäkseen kilpailevat. Osittain myös pesäpaikoista käydään kilpailua, sillä ne molemmat pesivät isoissa risupesissä puissa, Ollila kertoo.

Uusia pesiä isojen kaupunkien ympäristössä

Pesimäkauden erikoisuutena olivat myös uudet pesät Turun ja Helsingin alueella. Varsinaisista urbaanipesistä ei kuitenkaan voi vielä puhua, vaan pesät sijaitsevat kaupunkien merialueiden saarissa.

– Helsingin pesä on erittäin hyvässä suojassa alueella, jonka maanomistaja valvoo pesärauhaa, kertoo merikotkatyöryhmän Uudenmaan aluevastaava Hannu Ekblom, joka rengasti pesässä kasvavan poikasen.

Oli vain ajan kysymys, milloin Turku saa merikotkansa.

Sami Lyytinen

Myös Turun pesä on melko suojaisassa paikassa, vaikka pesältä on näkymät läheiselle asuinalueelle. Seudulla on hyviä merenlahtia merikotkan saalistusalueeksi.

– Oli vain ajan kysymys, milloin Turku saa merikotkansa. Todennäköisesti se on pesinytkin kaupungin alueella olevilla saarilla ennen merikotkakantaa koetellutta vainoa ja ympäristömyrkkyjen aikakautta, kertoo merikotkatyöryhmän Varsinais-Suomen aluevastaava Sami Lyytinen.

Tuomo Ollilan mukaan Oulun rajojen sisäpuolella ei tunneta pesiviä merikotkia, mutta lähimmät pesät eivät ole kovinkaan kaukana Oulusta.