Pohjalaistaloperinne venyy ja paukkuu Seinäjoella – asuntomessutaloissa kohtaavat perinteet ja moderni rakentaminen

Vaikka Seinäjoen Asuntomessujen pohjalalaistalokorttelin yleisilme on punamullan punainen, on pohjalaistaloperinnettä otettu taloihin mukaan vain soveltuvin osin. Perinnerakentamisen tuntija Anni Lehtimäki arvostaa kuitenkin rakennuttajien ja arkkietehtien näkemyksiä. Hän muistuttaa, että vain aika näyttää, mitä nykypäivän perinteestä jää elämään.

kulttuuri
Esimerkki Seinäjoen asuntomessujen pohjalaistalokorttelin uusista rakennuksista.
Esimerkki Seinäjoen asuntomessujen pohjalaistalokorttelin uusista rakennuksista. Hanne Leiwo/Yle

Seinäjoen Asuntomessuilla on pohjalaistalokortteli, jonka muodostaa viisi uustuotantoista taloa nykyaikaisine mukavuuksineen. Talot ovat sekoitus arkkitehtien ja tulevien asukkaiden näkemyksiä ja toiveita sekä vanhaa pohjalaistaloperinnettä.

– Ensimmäinen, mihin korttelissa kiinnittää huomiota on, että rakennukset on punaisia. Kaikki ovat myös kaksikerroksisia, kaikissa on harjakatto ja ne ovat suorakaiteen mallisia eli perusmuoto löytyy, toteaa alueen yleisilmeestä rakennuskonservaattori, Pohjalaistaloverkoston projektiassistentti Anni Lehtimäki.

"Aina pitää haastaa vähän"

Anni Lehtimäki työskentelee pohjalaistalojen parissa ja tuntee niiden perinteet. Pohjalaistaloverkostossa ja Vaasan yliopiston Levon-instituutin Pover-hankkeessa pyritään edesauttamaan perinteisten pohjalaistalo-osaajien ja omistajien tai harrastajien verkostoitumista.

Asuntomessuilla Lehtimäki on ollut Poverin osastolla esittelemässä perinteistä pohjalaistaloa ja perinneosaamista. Pohjalaistalokorttelissa hän on ehtinyt kiertää jonkin verran ja välillä kuullut siihen tutustuneiden asiakkaiden pohdiskelevan messutalojen "perinteisyyttä" näiden piipahtaessa Poverin osastolla.

– Nämä ovat arkkitehtien näkemyksia pohjalaistaloista ja se on tietenkin hyvä näkemys sekin. Tämä on uutta perinnettä ja uuden sukupolven pohjalaistaloja. Nuoremmat tekevät aina eri tavalla kuin vanhemmilla on ollut tapana – aina pitää haastaa vähän, Lehtimäki muistuttaa.

Pohjanmaa on yksi pohjalaistalokorttelin taloista Seinäjoen Asuntomessuilla.
Pohjanmaa on yksi pohjalaistalokorttelin taloista Seinäjoen Asuntomessuilla. Sen seinissä musta on korvannut perinteisen valkoisen värin.Hanne Leiwo/Yle

Komian tähden vaikka sokea ikkuna

Punamullan punainen on ollut aina pohjalaistalojen väri. Sen rinnalla on käytetty valkoista vaikkapa nurkka- ja räystäslistoissa. Myös keltamultaa on käytetty esimerkiksi paikoissa, joita on haluttu korostaa.

Asuntomessuilla väriskaala on laajempi. Messutaloissa punaisen rinnalle on tuotu esimerkiksi mustat listat. Myös ikkunoiden asettelussa joustetaan perinteistä.

– Perinteisen pohjalaistalon päädyssä ikkunat ovat symmetrisesti. Sitä on näissä rikottu aika paljon ja se vie pois perinteisestä pohjalaistalosta, Anni Lehtimäki sanoo.

Pohjalaistalokorttelissa olevan talon ikkunoita.
Puolipyöreä kokinikkuna koristaa myös asuntomessujen pohjalaistalokorttelissa olevan talon päätyä.Hanne Leiwo/Yle

Lehtimäen mukaan kuusiruutuinen ikkuna on pohjalaistalon tavanomaisin ikkunamalli. Niin sanotut haukanikkunat ovat taas olleet kaksiruutuisia.

– Haukanikkunoiden joukossa on voinut olla neliruutuinen, jos kyseessä on ollut porrashuone tai muuten enemmän käytössä oleva vintinhuone.

Vintinhuoneita ei aina kuitenkaan käytetty, vaan ne rakennettiin "komian tähden". Muutenkin pohjalaistalon tai yleensä talonpoikaistalon rakentaja on saattanut osoittaa luovuutta ratkaisuissaan.

– Ennen, kun on haluttu säilyttää symmetria, on voitu tehdä "sokea" ikkuna eli ei ole laitettu siihen laseja, vaan mustaksi maalatut laudat. Niihin on voitu maalata ikkunaristikkokin. Se näyttää symmetriseltä, vaikkei olekaan.

Messujen sydämmessä on pohjalaistalojen ympyrä
Pohjalaistalokortteli on pääväritykseltään punamullan punainen.Jarkko Heikkinen / Yle

Arvokkaita sukupolvien kerrostumia

Perinteinen pohjalaistalo muodostuu sekä talosta, ulkorakennuksista, pihapiiristä että maisemastakin. Kaikesta.

– Ulkorakennusten koristeluun on siirretty samoja koristeaiheita, mutta maltillisemmin kuin päärakennuksessa. On noudatettu tietynlaista hierarkiaa pää- ja ulkorakennusten välillä. Esimerkiksi niin, että päärakennus on ollut keltainen ja piharakennukset valkoisia, Anni Lehtimäki kertoo.

Perinteistä pohjalaistaloväritystä Seinäjoen asuntomessuilla 2016.
Punamultaa, keltamultaa ja valkoista sekä sydänkuvio, joka on tuttu mm. huonekaluista ja kapioarkkukoristeena.Hanne Leiwo/Yle

Kuisteilla on oma historiansa. Niiden mallit ja aiheet saatiin ennen pappiloista, kartanoista ja esimerkiksi Ruotsista tulleiden sotilasvirkatalojen malleista.

– Niistä otettiin ideat pohjalaistaloihin. Vähän ne muuntuivat matkalla ja ylimääräiset hienoudet ehkä karsiutuivat.

Lehtimäki kertoo, että vanhimmissa pohjalaistaloissa ei ollut kuisteja. Sitten tulivat avokuistit ja vähitellen sekä kuistit että talot kehittyivät komeammiksi. Kuistit saivat seinät, ikkunat ja koristelua.

– Näissäkin vaikuttaa eri aikakausien tyyli-ihanteet. Kuistit ovat olleet niitä, mitä on tehty uudestaan. Nämähän on taloja, joita on perinteisesti siirretty ja muutettu aikakauden ihanteiden mukaan. Joka sukupolvi on tuonut omia kerrostumiaan, jotka ovat myös arvokkaita, Anni Lehtimäki sanoo.

Vaikka messukorttelin taloissa on piharakennuksia, saunat ovat nykyaikaiseen tapaan sisäsaunoja.

– Perinteisesti sauna on ollut ulkorakennus ja vähän kauempana päärakennuksesta ihan turvallisuudenkin vuoksi. Lisäksi näissä taloissa on joka lapselle omat makuuhuoneet. Entisaikaan tuvassa saattoi olla jopa kolmikerroksinen kiinteä sänky, jossa joka kerroksessa nukkui kaksi lasta, Lehtimäki toteaa.

Asuntomessualue Seinäjoella.
Asuntomessujen pohjalaistalot muodostavat ympyrän.Olli Koski/Yle

Vain aika näyttää, mitä perinteestä jää elämään

Seinäjoen asuntomessualueelle haaveiltiin alun perin oikeasti vanhasta, aidosta pohjalaistalosta. Alavutelaistalo päätyi lopulta Ähtäriin, kun sille ei löytynyt messualueelle rakennuttajaa. Anni Lehtimäki arvelee, että sekä kokonaisuuden että siirretyn talon kannalta näin voi olla hyvä.

– Nämä tontit ovat aika pieniä. Ehkä se on oikeammassa paikassa siellä ulkorakennuksineen. Ja se, että kokonaisuus on yhtenäinen, on ehkä parempi ratkaisu kuin se, että joukossa on yksi, joka on aivan erilainen kuin muut.

Asuntomessujen pohjalaistalokortteli ei ole perinteistä pohjalaistalorakentamista, mutta se herättelee keskustelua perinteestä. Sitä, miten pitkälle pohjalaistaloperinne taipuu, on mahdoton sanoa.

– Ehkä se taipuu jokaisen oman valinnan mukaan. Mitä kukakin näkee arvokkaana ja mitä ominaisuuksia kulloinkin poimitaan. Ehkä vain aika näyttää sen, mitä nykypäivän perinteestä jää elämään ja onko jotain tämän päivän perinteestä olemassa 200 vuoden kuluttua.