Professori: "Meidän ei tarvitse tuottaa kaikkea sähköä itse" – Sähkönkulutuksen sääntelystä uutta liiketoimintaa?

Keskustelu sähkön tuontiriippuvuudesta kiihtyy uuden energia- ja ilmastostrategian alla. Toisten asiantuntijoiden mielestä omavaraisuuden tavoittelu sähköntuotannossa voi tulla Suomelle kalliiksi. Toisten mielestä riippuvuus tuontisähköstä vaarantaa huoltovarmuuden.

Kotimaa
Loviisan ydinvoimalan ykkös- ja kakkosreaktorit.
Loviisan ydinvoimalan ykkös- ja kakkosreaktorit.Ismo Pekkarinen / AOP

Sähkönkulutuksen huippuhetkinä Suomi tarvitsee ulkomaista sähköä, koska oma kapasiteetti ei riitä. Joskus joudutaan jännittämään, riittääkö tuontisähkökään kattamaan kulutusta.

Energiayhtiö Fortumin markkina-analyytikon Tuomas Harjun mielestä yhtälöä ei pidä ratkaista lisäämällä sähköntuotantoa Suomessa hinnalla millä hyvänsä.

– Jos ottaisimme investointeihin yhteispohjoismaisen näkökulman ja asettaisimme pitkän ajan tavoitteita yhteispohjoismaisesti, niin silloin ne investoinnit, jotka potentiaalisesti voisivat tulla myös Suomeen, tulisivat systeemin ehdoilla ja tukemaan systeemin tulevaisuuden kehitystä eivätkä kansallista energiapolitiikkaa, Harju sanoo.

Tuomas Harju.
Fortumin markkina-analyytikko Tuomas Harju.Jani Saikko / Yle

Harjun mielestä muutoksen pitäisi Suomessa lähteä energiastrategian tasolta. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan Suomen uutta energia- ja ilmastostrategiaa, joka on määrä tuoda eduskuntaan tämän vuoden lopulla.

– Joka tapauksessa päätökset vaikuttavat sähkömarkkinoilla toinen toisiinsa. Systeemin lähtökohdista tehdyt päätökset vievät järjestelmää kustannustehokkaampaan ja markkinaehtoisempaan suuntaan, Harju sanoo.

Kuluttajalle kustannustehokasta tuotantoa

Myös pohjoismaisen sähköjärjestelmän tulevaisuutta tutkivan EL-TRAN-konsortion johtajan, professori Pami Aallon mielestä päätöksiä pitää tehdä nykyistä enemmän sekä pohjoismaisen sähköpörssin että EU:n tasolla.

Pami Aalto.
EL-TRAN-konsortion johtaja, professori Pami Aalto.Jani Saikko / Yle

– Omavaraisuuskysymys pitäisi erottaa toimitusvarmuudesta. Meidän ei tarvitse tuottaa kaikkea sähköä itse, Aalto sanoo.

Aallon mukaan sähköä pitäisi ajatella kauppatavarana, jota tuotetaan yhdentyvällä EU-markkinalla samalla tavalla kuin mitä tahansa muita palveluita, tavaroita, tuotteita ja hyödykkeitä.

Sähkönkulutuksen sääntelyä

Aallon mukaan omavaraisuuden tavoittelun sijaan Suomi voisi keskittyä esimerkiksi sähkönkulutuksen huippuja tasoittavan automaation kehittämiseen.

– Meillä voisi olla enemmän sellaisia palveluntarjoajia, jotka esimerkiksi kympillä kuussa säätelevät kuluttajan sähkönkulutusta ja sähkölaskua ja vaikkapa antavat kuluttajalle pieniä vihjeitä, missä kulloinkin mennään, Aalto sanoo.

Aallon mielestä tulevaisuudessa ala voisi tarjota paljon mahdollisuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille.

Sähkön hinta alhaalla

Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professorin Sanna Syrin mielestä sähkönkulutuksen sääntely ei riitä poistamaan huoltovarmuuteen liittyviä ongelmia. Syrin mukaan nettotuonnin osuus sähkönkulutuksesta pitäisi nykyisen 20 prosentin sijaan olla 5–10 prosenttia.

– Kehitys on viime vuosina mennyt huonoon suuntaan. Suomesta on poistunut paljon omaa voimalaitoskapasiteettia. Olemme talviaikana erittäin tuontiriippuvaisia, Syri sanoo.

Laitoksia on poistunut käytöstä muun muassa sähkön alhaisen hinnan vuoksi. Syrin mukaan sähkön hintaa ovat laskeneet muun muassa heikko taloustilanne ja lisääntynyt tuettu tuulivoimatuotanto.

Energiateollisuuden mukaan Suomen sähköntuotannon arvo laski 2,5 miljardia euroa vuosina 2010–2015.

Painotus päästökauppaan

Syri sanoo, että uusiutuvan energian tuet pitäisi poistaa ja päästökauppa uudistaa.

– Pitäisi saada hiilidioksidipäästöille voimakkaampi markkinahinta, jotta se palkitsisi vähäpäästöisestä tuotannosta ja sitten taas rankaisisi kovapäästöistä tuotantoa, Syri sanoo.

– Suomalaiset voisivat olla aktiivisempia EU-politiikassa sen suhteen, että painotettaisiin tätä vahvaa päästökauppamekanismia, Syri jatkaa.