Brasilian Rousseff saattaa olla poliittisen uransa päässä

Kun maailma seuraa Rio de Janeiron kesäolympialaisten päättäjäisiä elokuussa, Brasilia siirtyy jännittämään kohta kahdeksan kuukautta kestäneen poliittisen kriisin huipennusta. Maan senaatti äänestää tuolloin sivuun astuneen presidentin Dilma Rousseffin kohtalosta.

urheilu
Seinässä teksti Temer, etualalla mikrofoniin puhuva Dilma Rousseff.
Dilma Rousseff osallistui viraltapanoaan käsittelevän kirjan julkaisutilaisuuteen toukokuussa 2016. Cadu Gomes / EPA

– Olin alusta asti mukana tuomassa olympialaisia Brasiliaan. En tule katsojaksi näytelmään, jonka päähenkilö olin, Brasilian syrjään siirretty presidentti Dilma Rousseff kirjoitti Twitteriin 27. heinäkuuta.

Rousseff oli maininnut jo kaksi päivää aikaisemmin ranskalaisen radiokanavan haastattelussa, ettei halua toisarvoista asemaa tulevissa kisoissa. Sitä seurasi ilmoitus, ettei hän eikä edeltäjänsä ja mentorinsa, entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva, osallistuisi olympialaisten avajaisiin perjantaina 5. elokuuta.

Ilmoitus ei yllättänyt.

Kaksi vuotta sitten pidettyjen jalkapallon maailmanmestaruuskisojen avajaisissa ja päättäjäisissä paikalla olleelle presidentille buuattiin. Katsomoissa istui ylemmän keskiluokan brasilialaisia, jolle Dilma ja Lula, kuten nämä työväenpuolueen (PT) 13 vuotta kestäneen valtakauden johtajat tuttavallisesti tunnetaan, ovat kuin punainen vaate.

Painavampi syy poisjääntiin avajaisista on silti Dilman pian päättyvä viraltapanoprosessi, joka on tulehduttanut Brasilian poliittisen tilanteen pahemman kerran.

Budjetin vääristelyä ja laittomia rahoitusjärjestelyjä

Brasilian ensimmäinen naispresidentti joutui astumaan virastaan sivuun, ainakin väliaikaisesti, toukokuussa liittovaltion senaatin äänestettyä virkasyytteen puolesta. Siitä lähtien senaatti on kuullut niin Rousseffin puolustajia kuin syyttäjiä. Lopullisen päätöksensä se tekee 29. elokuuta alkavassa tuomion käsittelyssä.

Jos määräenemmistö toteaa Rousseffin syylliseksi, joutuu hän lopullisesti luovuttamaan virkansa jo nyt ohjakset käteensä ottaneelle varapresidentilleen Michel Temerille.

Dilmaa syytetään kahdesta rikkomuksesta.

Hänen väitetään muuttaneen valtion budjettia lisäämällä kuluja ilman kongressin hyväksyntää. Lisäksi hänen sanotaan rahoittaneen maataloustukiaisia valtio-omisteisten pankkien lainoilla, mikä on Brasiliassa laitonta.

Rousseffin puolustus väittää, ettei presidentti lisännyt kuluja, koska valtion kassaan oli kerätty sitä vastaan tuloja. Rousseff ei myöskään 6. heinäkuuta senaatille ojentamansa lausunnon mukaan ollut päättämässä myöhäisistä pankkilainojen takaisinmaksuista, joiden takia syyttäjät näkevät hallituksen rahoittaneen valtion kuluja kyseisillä lainoilla. Puolustuksen näkökulmasta presidenttiä vastaan nostetut syytteet ovat täysin poliittisia.

Viraltapanoprosessin kiemurat ovat niin monimutkaisia, että yksin puolustuksen asiakirjoja on yhteensä yli 500 sivua.

Urheiluasun näköiseen,  siniseen asuun puketunut mielenosoittaja pitää kädessään kahta vankia esittävää pehmolelua.
Barbaba Walton / EPA

Vallankaappaus vai ei?

Poliittisilta areenoilta syrjään siirretty Dilma Rousseff on viettänyt viimeiset kaksi ja puoli kuukautta matkustellen, kannattajiaan tavaten ja tiedotusvälineille haastatteluja antaen.

Hänellä on edelleen käytössään 15 avustajaa. Dilma saa nauttia palkkaansa, asua Planalton palatsissa ja käyttää turvamiehiä, valtion autoja ja lentokoneita senaatin kohtalokkaaseen päätökseen asti.

Dilma on sanonut taistelevansa viimeiseen asti viraltapanoa vastaan, jota hän kutsuu petolliseksi, heikoksi ja epäoikeudenmukaiseksi.

Tukijoidensa tapaan hän viljelee sanaa vallankaappaus niin haastatteluissa kuin Twitter-tilillään. Vastakaikua presidentti sai viimeksi 40 demokraattien edustajalta Yhdysvaltain kongressissa (siirryt toiseen palveluun). Ryhmä julkaisi heinäkuun 25. päivänä kirjeen, jossa se ilmoitti olevansa huolestunut Brasilian demokratian tilasta.

Opposition ja syyttäjät näkevät presidentin syyllistyneen vastuurikokseen. Samaan aikaan armottomasti edennyt Brasilian suurin korruptiotutkinta on kuitenkin tuonut päivänvaloon pidätettyjen poliitikkojen ja suuryritysten johtajien ilmiantoja, jotka kertovat viraltapanoprosessin piilevistä motiiveista.

Kolme Michel Temerin väliaikaishallituksen ministeriä joutui eroamaan kun nauhoitetuista puheluista kävi ilmi, että miehet puolsivat Rousseffin viraltapanoa pysäyttääkseen poliitikkoja lahtaavan korruptiotutkinnan. Operaatio autopesulana tunnettu tutkinta on jo vuodesta 2014 tuominnut politiikan ja suuryritysten mahtimiehiä valtion öljy-yhtiö Petrobrasiin liittyvissä lehmänkaupoissa.

Moni PT-puolueen poliitikoista on jäänyt kiinni korruptiosta, ja entistä presidenttiä Lulaa syytetään tutkinnan häirinnästä. Dilmaa ei toistaiseksi ole syytetty sekaannuksesta Petrobras-sotkuihin.

Epäonnistunutta talouspolitiikkaa ja korruptioskandaaleja

Viraltapano ei ole ainoa syy siihen, että Dilma Roussefin poliittinen elinaika on alkanut käydä vähiin.

Hänen suosionsa on laskenut aina siitä lähtien, kun hän voitti presidentinvaalit täpärästi lokakuussa 2014. Yllättävät talouspoliittiset päätökset laman syventyessä karkottivat niin kannattajia kuin liittolaisia PT-puolueen sisällä.

Toisen kautensa alussa, luvattuaan lisää elvytystä, presidentti leikkasikin kovin ottein. Brasilian talous jatkoi silti alamäkeään supistuen viime vuonna yli 3,7 prosenttia. Kun Rousseff luopui ensimmäisellä kaudellaan harjoittamasta perushyödykkeiden hintakontrollista, karkasi inflaatio samalla käsistä.

Hintojen nousu, heikentynyt valuutta ja menoleikkaukset nakersivat kansalaisten ostovoimaa ja julkisen sektorin työllistävyyttä. Dilman kannatus romahti. Kun Dilma siirrettiin toukouussa syrjään, 65prosenttia brasilialaisista vastusti tämän hallitusta.

Kaksi miestä ja nainen pitävät käsiä ilmassa.
Tammikuussa 2011 Dilma Rousseff ja varapresidentti Michel Temer olivat vielä puheväleissä. Kuvassa oikealla entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva.Marcelo Sayao / EPA

Väliaikaishallitus ja askel oikealle

Jäähyllä istuva, demokraattisesti valittu presidentti ja väliaikaishallitusta johtava Michel Temer eivät ymmärrettävistä syistä ole puheväleissä.

Varapresidentti edustaa Brasilian suurinta puoluetta PMDB:tä, joka oli työväenpuolueen tärkein liittolainen Rousseffin hallituskoalitiossa. Osa puolueen ministereistä erosi hallituksesta maaliskuussa, juuri ennen kongressin äänestystä viraltapanon puolesta, samalla kun monen kaupungin kadut täyttyivät presidentin vastaisista mielenosoituksista.

Temer on viimeisten kuukausien aikana vienyt maata poliittisella kartalla oikealle. Hän haluaa muun muassa yksityistää maan postin ja lentokenttiä, joita hoitaa vielä toistaiseksi valtionyhtiö Infraero.

Arvomaailmaltaan väliaikaishallitus on konservatiivinen. Naiset paistavat hallituksessa poissaolollaan, mitä ei ole tapahtunut maassa sitten 1970 luvun, jolloin maata johti sotilasdiktatuuri. Kabinetti on lisäksi elitistisen valkoinen, vaikka 53% brasilialaisista edustaa tummempaa ihonväriä.

Temer vastusti viraltapanoa prosessin alussa ja hyväksyi itsekin varapresidenttinä hallituksen budjetin muutokset. Häntä uhkaa yhtälailla viraltapano, mutta kongressi ei miehen takinkääntötempun jälkeen ole vienyt sitä eteenpäin.

Keltainen lakana jossa lukee "brazilians don't tolerate corruption". Takana palmuja.
Perjantaina alkavat olympialaiset tuovat kaduille urheilukansan lisäksi takuulla myös mielenosoittajia.Barbara Walton / EPA

Brasilialaisten innostus politiikkaan romahtanut

Vaikka kansainvälinen valuuttarahasto ennustikin muutama viikko sitten Brasilian surkealle taloudelle valoisampia aikoja, Temer ei ole saanut kansan tukea hallitukselleen. Gallupien mukaan väliaikaishallitusta kannattaa 14 prosenttia brasilialaisista (siirryt toiseen palveluun). Dilman kannatus oli vielä viime huhtikuussa samansuuruinen.

Välinpitämättömyys korruptioskandaaleissa rypevää brasilialaista poliittista eliittiä kohtaan on noussut entisestään.

– Ihmiset ovat todella kriittisiä ja huonolla päällä, sanoo politiikan tutkija Geraldo Tadeu Monteiro, joka on teettänyt mielipidetutkimuksia Rio de Janeirossa lokakuussa pidettävistä kunnallisvaaleista.

– Kun heiltä kysyy poliittista mielipidettä he melkein hyökkäävät haastattelijoiden kimppuun, hän lisää.

Tadeu Monteiron tutkimukset Rio de Janeirossa todistavat samaa mitä maanlaajuiset Datafolhan teettämät gallupit kertovat osallistumisesta tuleviin vaaleihin. Maassa, jossa äänestys on velvollisuus, 23-24 prosenttia äänioikeutetusta sanoo äänestävänsä tyhjää, kun yleensä osuus on 7-8 prosenttia.

Olympiakisat perjantaina avaava väliaikaishallituksen presidentti Michel Temer sanoikin muutama päivä takaperin olevansa täysin valmis vastaanottamaan yksin yleisön buuaukset (siirryt toiseen palveluun).