Möläytyksiä vai tahallista hämmennystä? – Kokosimme Donald Trumpin ulkopoliittisia sammakoita

Republikaanipuolueen presidenttiehdokas hämmentää ulkopolitiikan valtavirrasta poikkeavilla mielipiteillään. Trump itse korostaa, että arvaamattomuudesta on etua.

Ulkomaat
Donald Trump
Donald Trump ei yleensä peru ulkopoliittisia puheitaan arvostelusta huolimatta.Michael Reynolds / EPA

Republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump kohautti sunnuntaina sanomalla, että hän voisi harkita vallatun Krimin tunnustamista osaksi Venäjää.

Trump on monesti haastanut valtavirran näkemyksiä muun muassa Yhdysvaltain liittolaissuhteista, ydinasepolitiikasta ja Lähi-idän politiikasta. Lausunnot pöyristyttävät vastustajia, hämmentävät ulkopolitiikan asiantuntijoita (siirryt toiseen palveluun) ja huolestuttavat liittolaisia.

On vaikea arvioida, kuinka vakavasti otettavia tai harkittuja Yhdysvaltojen mahdollisen seuraavan presidentin puheet ovat. Kohulausunnot syntyvät usein haastattelutilanteissa tai Trumpin improvisoiduissa puheissa.

Toisaalta Trump ei yleensä peru puheitaan, vaan päinvastoin toistaa niitä uudelleen arvostelusta huolimatta. Trump myös korostaa usein, että arvaamattomuus olisi etu muiden maiden kanssa neuvotellessa. Kansainvälisiin sopimuksiin ei siksi kannata sitoutua.

1. Krimin valtauksen tunnustamista voisi harkita?

Trumpin lausunto Krimin valtauksen tunnustamisesta oli vastaus ABC-televisiokanavan haastattelijan (siirryt toiseen palveluun) välihuomioon siitä, että Trump oli aiemmin puhunut asiasta.

– Aion tarkastella asiaa. Mutta Krimin asukkaat, olen ymmärtänyt, kuuluisivat mieluummin Venäjään kuin mihin he aiemmin kuuluivat. Sekin on otettava huomioon, Trump vastasi.

Ajatus on ristiriidassa Yhdysvaltojen ulkopoliittisen konsensuksen kanssa. Presidentti Barack Obaman hallinto on määrännyt Venäjälle talouspakotteita vuonna 2014 tapahtuneen Krimin valtauksen takia, sillä se pitää sitä kansainvälisen lain vastaisena.

Monet Trumpin puoluetoverit republikaanipuolueessa ovat vaatineet vielä kovempia toimia Venäjää vastaan.

Trumpin on väitetty suhtautuvan myötämielisesti Venäjän Vladimir Putiniin. Haastattelussa Trump kuitenkin sanoi, ettei hänellä ole suhteita Putiniin eikä ole tavannut häntä. Suhteiden parantuminen Venäjään olisi hänen mielestään hyvä asia, mutta Venäjän suuntaan ei tule kumarrella.

Useilla Trumpin avustajista on yhteyksiä Venäjään, mutta ehdokkaan omat taloussuhteet ovat suhteellisen vaatimattomia.

2. Nato-maat saavat apua, jos maksavat laskunsa?

Heinäkuun lopulla Donald Trump sanoi New York Times -lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), ettei Yhdysvallat välttämättä puolusta Nato-maita, jotka eivät maksa laskujaan.

– Ovatko he täyttäneet velvollisuutensa meitä kohtaan? Jos ovat täyttäneet velvollisuutensa, niin vastaus on kyllä, Trump sanoi.

Entä jos ne eivät ole?

– No, en sano, että jos ei. Sanon, että nyt on monia maita, jotka eivät ole täyttäneet velvollisuuksiaan meitä kohtaan.

Naton viidennen artiklan mukaan kaikilla jäsenmailla on velvollisuus auttaa, jos yhtä maata vastaan hyökätään. Jäsenmaat ovat myös sopineet käyttävänsä kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen.

Harva Nato-maa yltää bujettitavoitteeseen. Puolustusartiklaa ei kuitenkaan ole sidottu mitenkään muihin velvoitteisiin.

Natoon kuuluvissa Baltian maissa lausunto on herättänyt huolta. Esimerkiksi Latvian puolustusministeri Raimonds Bergmanis hämmästeli Trumpin puheita Ylelle.

3. Japanille ydinaseita?

Huhtikuussa Donald Trump sanoi Fox-kanavan haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että Japani voisi hankkia ydinaseita.

– Niin, Pohjois-Korealla on ydinaseita. Se on Japanille ongelma. Se on heille iso ongelma. Ehkä olisi parempi, jos he puolustautuisivat Pohjois-Koreaa vastaan, Trump sanoi haastattelussa.

Ydinaseilla?

– Myös ydinaseilla, kyllä.

Yhdysvallat on vuosikymmeniä taannut Japanin puolustuksen ja pitänyt huolta, ettei sillä ole tarvetta omaan ydinaseeseen. Se on myös sitoutunut kansainväliseen ydinsulkusopimukseen, (siirryt toiseen palveluun) joka pyrkii estämään ydinaseiden leviämisen.

Kesäkuussa Trump kuitenkin perui puheitaan ja väitti, ettei ollut kannattanut Japanin varustamista ydinaseilla.

4. Irakin öljy on otettava?

Donald Trump on pitkään sanonut, että Yhdysvaltojen pitäisi "ottaa" Irakin öljy maksuna sotaan käytetyistä varoista. Hän tarkensi ajatuksiaan Washington Post -lehdelle (siirryt toiseen palveluun) maaliskuussa.

Kuinka se pidetään ilman joukkoja, kuinka puolustaisit öljyä?

– Se pitäisi, no siis, piirittäisin sen. Puolustaisin niitä alueita, Trump sanoi.

Yhdysvaltojen joukoilla?

– Kyllä, puolustaisin alueita, joilla on öljyä.

Kansainvälisen lain mukaan (siirryt toiseen palveluun) miehittäjä ei saa käyttää miehitetyn alueen luonnonvaroja rajattomasti. Vaikka yhdysvaltalaiset öljy-yhtiöt pääsivätkin sodan myötä (siirryt toiseen palveluun) Irakin öljykentille, sota tuotti Yhdysvalloille lähinnä valtavia kustannuksia.