1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Pensasmustikka vain paranee pakkasessa – harva silti hoksaa säilöä

Suomalaiset kelpuuttavat kehnosti pensasmustikkaa pakasteisiin, vaikka marja on sulatuksen jälkeenkin napakka ja makea. Muista marjoista poiketen pensasmustikalla on uskollisia tykkääjiä, jotka tilaavat marjansa viljelijältä jo ennen kuin sato edes kypsyy.

luonto
Yhdestä mustikkapensaasta voi saada jopa neljä kiloa satoa.
Riikka Pennanen / Yle

Moni suomalainen ei miellä pensasmustikoita säilöttäviksi marjoiksi, vaan syö ne tuoreena. Esimerkiksi monissa leivontablogeissa tuoreita pensasmustikoita suorastaan hehkutetaan.

Viljelyneuvoja Tuija Tanskan mukaan pensasmustikka on monelle tuntematon, vaikka Suomessa sillä on noin 150 viljelijää.

Pensasmustikan poimijoita.
Riikka Pennanen / Yle

Tanskan mukaan moni pensasmustikkaan mieltynyt, ostaa sitä suoraan tilalta, markettimyynti keskittyy pieniin rasioihin.

– Muista marjoista poiketen pensasmustikalla on hyvinkin uskollisia kuluttajia, jotka tekevät hyvissä ajoin ennakkotilauksen marjoista viljelijälle. Sitten viljelijä toivoo, että saa tilaukset aikanaan toimitettua.

Napakka ja makea

Lepomäen tilalla Kuohulla on huomattu, että pensasmustikka on tottumiskysymys. Tilalla on ollut asiakkaita, jotka ovat olleet sitä mieltä, että mustikat saadaan metsästä, mutta kerran kokeiltuaan, he ovat ihastuneet pensasmustikkaan ikihyväksi.

Mustikanviljelijä Hannele Mäntyjärvi
Pensasmustikan viljelijä Hannele MäntyjärviRiikka Pennanen / Yle

Luomuviljelijä Hannele Mäntyjärven mukaan pensasmustikan etuihin kuuluu hyvä pakastuksen kesto ja makeus.

– Metsämustikka on sulaessaan kirpeä ja vähän väkevä, mutta pensasmustikka on sulaneena erittäin makea, koska se tuottaa itse hedelmäsokeria jäätyessään, eikä pakastettaessa marjojen joukkoon tarvitse lisätä yhtään sokeria.

Mäntyjärven mukaan marjan napakkuus myös säilyy: pakastetun pensasmustikan voi sulattamisen jälkeen nostaa kermakakun koristeeksi.

Pensasmustikassa joitakin viehättää myös sen sottaamattomuus: sisus on vaalea, eikä siitä saa samalla tavalla mustikkasuuta ja -sormia kuin luonnossa kasvavasta mustikasta.

Mansikkaakin vielä kypsyy

Vaikka mansikkasato jäi kehnoksi, Tanska ei usko, että se lisää muiden marjojen, kuten pensasmustikan tai vadelman, suosiota.

Pensasmustikkarasioita
Riikka Pennanen / Yle

– Moni kuluttaja haluaa ehdottomasti mansikkaa, eikä kelpuuta muita tilalle.

Marjojen satokausi on edistänyt tänä kesänä usean viikon: esimerkiksi herukoita pääsee Keski-Suomessa jo poimimaan.

– Kuluttajat ovat olleet päästään pyörällään, ja on ollut vaikea saada ihmiset tajumaan, että marjat ovat aikaisessa. Esimerkiksi mansikkaa kypsyi monilla tiloilla jo ennen juhannusta.

Mansikan myöhäisiä lajikkeita on vielä kypsymässä, mutta Tanska uskoo, että hinta pysyy melko korkeana, ja myynti keskittyy rasiallisiin laatikollisten sijasta.

Poiminta juuri aloitettu

Lepomäen tilalla pensasmustikan poiminta aloitettu muutama päivä sitten, mutta viljelijän mukaan kyse on vielä "leikkimisestä".

Pensasmustikka
Riikka Pennanen / Yle

– Pensaassa eri kypsyysasteessa olevia marjoja, se on muutaman päivän vähän leikkimistä, että löytyy oikeanlaista, Mäntyjärvi sanoo.

Luomutilan sadonkorjuuseen tarvitaan 25 poimijaa, jotka majoittuvat tilalle. Vaikka tuoreenakin marja käy kaupaksi, tilan päätuote on pakastemarja.

– Marjat loppuvat aina helmi-maaliskuussa. Sen verran pitäisi saada viljelystä enemmän, että sitä riittäisi myyntiin ympäri vuoden.

Hannele Mäntyjärveä haastatteli Riikka Pennanen.

Lue seuraavaksi