Uusi taideryhmä Ozas kehottaa saamelaisia katsomaan peiliin

Uusi saamelainen taideryhmä Ozas oli pukeutunut päästä varpaisiin hopeisiin Márkomeannu-festivaalin Kulttuurimetsän intiimikonserttiin. Performanssillaan siskokset Sara Marielle Gaup Beaska ja Risten Anine Gaup halusivat saada ihmiset miettimään saamelaisten nykyistä elämäntapaa.

kulttuuri
Ozas
Ihmiset ovat sanoneet, että näytämme upeilta. Itse olisin halunnut kuulla: Aivan järkyttävän näköistä, noin paljon hopeaa, jopa pään päällä risku. Että tuo on aivan liikaa, sanoi Ozas-ryhmän Sara Marielle Gaup Beaska (vas.). Kuvassa myös Risten Anine Gaup.Inger-Elle Suoninen / Yle
Ozas

Hätkähdyttävä näky Márkomeannu-festivaalin Kulttuurimetsä-konsertissa lauantaina.

Uusi saamelainen taideryhmä Ozas oli pukeutunut päästä varpaisiin perinteisiin saamelaisiin hopeakoruihin, ja liimannut glitteriä ja helmiä kasvoilleen ja silmiensä ympärille.

– Ihmiset ovat sanoneet, että näytämme upeilta. Itse olisin halunnut kuulla: Aivan järkyttävän näköistä, noin paljon hopeaa, jopa pään päällä risku. Että tuo on aivan liikaa.

Ozas
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Näin sanoi Ozas-ryhmän artisti Sara Marielle Gaup Beaska Kulttuurimetsän aluksi ja kutsui Ozas-ryhmän hopeaperformanssia liioitteluksi.

Ozas on saamelaissiskosten uusi taideprojekti

Hopeaperformanssissa oli kyse Sara Marielle Gaup Beaskan ja Risten Anine Gaupin uudesta taideprojektista, jonka nimi on Ozas.

Joikaavien siskosten lisäksi projektissa on mukana myös valokuvaaja Per Heimly.

Ozas oli monella tavalla esillä viime viikonloppuna järjestetyillä Márkomeannu-saamelaisfestivaaleilla Evenesissä, Pohjois-Norjassa. Gaup Beaskan ja Gaupin sukujuuret ovat Evenesin lisäksi Kautokeinossa.

Ozasin intiimikonsertti päätti Márkomeannu-festivaalin Kulttuurimetsän, jossa ihmiset kipusivat vuorenrinnettä ja pysähtyivät välillä katsomaan erilaisia taide-esityksiä.

Ozas
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Sara Marielle Gaup Beaska kertoi Kulttuurimetsän kävelyyn osallistuneille, että Ozas-ryhmän tavoitteena on kritisoida myös heitä itseään.

Samalla he haluavat saada muutkin miettimään nykyistä saamelaista elämäntapaa.

Tarvitsetko oikeasti uusia hopeakoruja ja saamenpukuja?

Sara Marielle Gaup Beaska oli kiinnittänyt hopeakoruja päähänsä, rintaansa, silkkihuivinsa selkäpuolelle sekä kenkiensä pauloihin. Risten Anine Gaupilla oli viilekkeessä kaksi hopeanapein koristeltua vyötä.

Runsailla koruilla Sara Marielle Gaup Beaska halusi kannustaa ihmisiä ajattelemaan, että tarvitsemmeko koko ajan uusia hopeita ja uusia saamenpukuja muotiväreissä, ja kuinka pitkään niitä käytämme.

Ozas-ryhmän toinen osapuoli Risten Anine Gaup viittasi myös kaksinaismoralismiin: monet saamelaiset vastustavat kaivoksia, mutta pukeutuvat kuitenkin itse hopeisiin.

– Mutta mistä ne hopeat tulevat, kenen maita me olemme pilaamassa, Gaup kysyi Kulttuurimetsän osanottajilta vuorenrinteeseen pystytetyllä pienellä lavalla.

Kritiikkiä saamelaisten elämäntapaa kohtaan

Ozas vei ajattelun hopeista vielä pidemmälle saamelaisten nykyiseen elämäntapaan.

– Me saamelaiset olemme alkuperäiskansa: me varjelemme maatamme, emmekä saastuta sitä. Mutta mitä me teemme, katsokaa millaisia me olemme, Sara Marielle Gaup Beaska sanoi ja näytteli omia vaatteitaan ja korujaan Kulttuurimetsä-väelle.

– Emme ole niin taitavia ajattelemaan, että käytämmekö paperikuppeja vai käytämmekö omia kuksiamme. Miten me elämme arjessa? Millaisia ruokia me syömme, mistä ne tulevat? Gaup Beaska luetteli.

Ozas-kaksikko kommentoi myös sitä, kuinka nykyelämässä ihminen stressaa kokoajan esimerkiksi opintojaan, onko hänellä hyvä työpaikka, urheileeko tarpeeksi, onko kaunis ja vertailee eri tavoin itseään muihin.

Ozas kannusti joikaamaan arjessa

Hopea- ja kaivospuheiden lisäksi Ozas esitti uusia laulujaan, jotka käsittelivät muitakin kriittisiä teemoja.

– Emme osaa enää keskustella maan kanssa. Vielä huonommin osaamme keskustella keskenämme, Sara Marielle Gaup Beaska sanoi.

Gaup Beaska kehottikin kaikkia joikaamaan enemmän arjessa.

– Jos lopetamme arjessa joikaamisen, menetämme rakkauden. Tällä tarkoitan sitä, että meillä on ollut tapana näyttää rakkautta joikaamalla. Me olemme joikanneet ihmisiä siksi, koska olemme halunneet kehua heitä. Nykyään emme ole enää niin taitavia sanomaan, että sinä olet taitava.

Lopuksi Ozas-kaksikko pyysi kaikkia liittymään mukaan Gulahallat eatnamiin- joikuun, jonka tarkoituksena on etsiä yhteyttä maan kanssa.

Ozasilla myös näyttely Márkomeannussa

Ozas-ryhmällä oli Márkomeannun Ladossa myös kuva- ja tekstinäyttely.

Näyttelyn nimi oli Hopeoitu järki ja Joikuväki, Silver Brain and Joiking Army.

Ozas
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Kuvissa Ozasin siskoksilla on samanlaiset look kuin Kulttuurimetsän konsertissa.

– Tavoitteena myös näyttelyllä oli liioitella. Tavoitteena oli, että ihmiset alkaisivat ajatella, että eikö liika ole liikaa, Gaup Beaska kertoi.

Yhdessä kuvien vieressä olevista teksteistä sanotaan:

Up again, turn around, make an entrance, a doll-looking face. All glitter and gold but rotting like a mold, both inside and outside, not on my side.

Näyttelyn joikuosuus kehottii liittymään joikuväkeen:

Build an ARMY. A force that can hold. Make them all sing with fists in the air. Ready to fight for our indigenous rights. Find the beat in your firearm. Join the joiking army now. Luohti is our crossbow. Juoigan is our arrow. To heal our native marrow we need to act today!

Cross-dressing-työpaja mukana Kulttuurimetsässä

Kulttuurimetsän yllätysohjelmassa olivat mukana myös Márkomeannu-festivaalin cross-dressing-työpajan osallistujat.

Suurin osa heistä oli naisia pukeutuneina miesten saamenpukuihin.

Etukäteen ei ollut tiedossa aikooko kukaan osanottajista pukeutua saamenpukuun.

Cross-dressing-bargobádji Márkomeanus Kulturmeahccis
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Ozasin ja cross-dressing-työpajan osallistujien lisäksi Kulttuurimetsässä esiintyivät DJ Ailo ja joikaaja Biret Álehttá Mienna ja Per Heimly piti joogatuokion.

Kulttuurimetsän oppaina toimivat Levald Åsheim ja Thomas Ole Andersen.