Yhden miehen protesti kuoppaisia teitä vastaan on jatkunut jo vuosia – korjausvelkaraha auttaa, mutta ei kaikkeen

Sorateiden ja hiljaisempien teiden huono kunto Pohjois-Savossa ärsyttää niiden varrella asuvia ihmisiä. ELY-keskuksella ja Liikennevirastolla on hyviä ja huonoja uutisia. Osa teistä saadaan kuntoon korjausvelkarahalla, mutta koko ongelmaa hallituksen panostus tiestöön ei poista.

tieverkot
Pintapaikattuja kuoppia asfalttitiellä, osa paikoista rakoilee.
Juha Vauhkonen / Yle

Kuopion Karttulassa asuvaa Janne Karttusta kismittää. Lähistön tiet, niin soratie kuin päällystetty tie, ovat kehnossa kunnossa.

– Kuoppia on siellä sun täällä. Remonttia on tehty, mutta ei koko tielle. Näyttää, että käydään silittelemässä ympäriltä pintaa ja kahden päivän päästä tilanne on sama kuin ennen tasoitteluakin.

Teiden kunnon heitteillejätöstä suivaantunut Karttunen on käynyt yhden miehen taistelua jo hyvän tovin. Hän on lähettänyt kuvia ja ilmoituksia kuoppaisista teistä ELY-keskukselle ja pitänyt asiasta meteliä myös Liikenneviraston suuntaan.

Viime vuoden loppupuolella Karttunen luki hyviä uutisia: Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen lupasi, että kuoppaiset tiet laitetaan kuntoon sorateitä myöten.

Mitään kunnon muutosta Karttunen ei kuitenkaan ole toistaiseksi tienoillaan nähnyt ja miehen mitta alkaa olla täynnä. Auton iskunvaimentimen rikkoutuminen kauppareissulla katkaisi kamelin selän. Teiden huonon kunnon lisäksi häntä ärsyttää se, ettei korjauksia tehdä niin, että kuopat pysyisivät poissa. Kritiikkiä saavat niin Liikennevirasto kuin ELY-keskuskin.

– Alkaa kypsyttää. Tässä odotellaan, että pidetäänkö lupaukset, Karttunen sanoo.

Ensimmäinen vuosi isosta rahapotista menossa

Liikenneviraston väyläomaisuuden hallinnan johtava asiantuntija Vesa Männistö ottaa kritiikin vastaan tyynesti. Männistö tietää, että osa teistä on huonossa kunnossa. Syy on siinä, että väylien kunnossapitoon saadut rahat ovat olleet tiukilla vuosituhannen alusta asti.

Nyt saatu 600 miljoonan korjausvelkaraha on hänen mukaansa ensimmäinen suuri rahallinen panostus teiden kuntoon pitkään aikaan. Tavalliselle tienkäyttäjälle teiden kuntoon laittamiseksi saatu rahoitus ei välttämättä vielä näy.

– Täytyy muistaa, että nyt on menossa vasta ensimmäinen vuosi korjausvelkaohjelmasta eli vuonna 2016 on vasta ”käynnistelty” tätä suurta kokonaisuutta, Männistö painottaa.

Tänä vuonna aloitettu ohjelma ei kuitenkaan riitä kattamaan koko liikenneverkostojen korjausvelkaa, jonka kokonaismääräksi on arvioitu 2,5 miljardia.

Kuoppa ja kelirikon jälkiä asfalttitiellä.
Janne Karttusen ottama kuva Suonenjoentien päällysteestä.Janne Karttunen

– Nyt saadulla hallituksen myöntämällä rahasummalla koko korjausvelkaa ei voida hoitaa, mutta sen kasvu voidaan pysäyttää ja keskeisen tieverkon korjausvelkaa voidaan vähentää.

Hän korostaa, että korjaustöiden vaikutuksia voi olla hankala nähdä, koska kohteet ovat hajallaan ympäri maata.

Sorateistä ropisee palautetta

ELY-keskuksella sorateiden ongelmat tunnetaan. Keski-Suomen ELY-keskuksen kunnossapitovastaava Marja Bäck kertoo, että eniten palautetta tulee kesäisin juuri sorateistä.

– Sorateitten pintakunto elää koko ajan ja sääolosuhteet vaikuttavat hirveän paljon. Rankkasateiden jälkeen sorateihin tulee paljon kuoppia.

Tienkäyttäjille on olemassa tiepalvelunumero, johon voi soittaa ja ilmoittaa korjauksen tarpeessa olevista teistä. Puhelun kautta viesti kulkee eteenpäin tienhoitourakoitsijalle, jonka velvollisuus on käydä tarkistamassa tilanne. Tämän jälkeen urakoitsija arvioi, aiheuttaako palaute toimenpiteitä.

– Jos tie on laatuvaatimusten mukaisessa kunnossa, toimenpidevaadetta ei ole. Palvelunumero ei ole työntilauskanava, vaan tilanne arvioidaan aina, kuinka suuri tarve ja miten kiireellinen tien korjaus on laatuvaatimusten puitteissa, Bäck selventää.

Kelirikon jälkiä ja kuoppia soratiellä.
Janne Karttusen kuvaamaa kelirikkoa Karttulasta. Kuoppien lisäksi tien pintaan nousee kivi.Janne Karttunen

Vesa Männistö Liikennevirastosta toteaa lisäksi, että ilmastonmuutos huonontaa osaltaan sorateiden kuntoa.

– Sateiset kelit ovat lisääntyneet, mikä pitää soratiet märkinä paljon entistä pitempään ja tämä näkyy kelirikkona myös syksyisin, ei pelkästään keväällä.

Samaan aikaan toisaalla

Karttulassa Janne Karttunen ajaa toistaiseksi nimismiehen kiharoita pitkin. Viimeisimmäksi hän on tehnyt paikallisesta ongelmatiestä ilmoituksen ELY-keskukseen heinäkuun puolivälissä. Myöhemmin hän julkaisi myös kuvia tiestä Liikenneviraston Facebook-sivulla, josta hänelle kerrottiin, että toimenpiteet tiellä ovat alkamassa.

ELY-keskuksen Marja Bäckin mukaan urakoitsija on käynyt paikalla samana päivänä, kun ilmoitus tuli. Karttunen ei ole huomannut, että parannusta olisi tapahtunut, koska kuopat ovat ilmestyneet takaisin. Hän toivoo, ettei korjauksia tehtäisi vain pintapuolisesti vaan kunnolla niin, että ne kestävät.

– Täytetään tien kuopat kunnolla ennen kuin lanataan tasaiseksi. Maalaisjärki sanoo, että jos kuoppa täytettäisiin raskaammalla materiaalilla ja vasta sen jälkeen ajetaan lanalla yli, niin eikös siitä silloin tulisi kestävämpi, Karttunen pohtii.

Vaikka osaan Karttulankin teistä on tehty kelirikkokorjauksia jo tänä kesänä, Bäck sanoo, että korjausvelkarahalla tullaan korjaamaan vielä lisää sorateitä seuraavana kahtena vuonna. Nyt arvioidaan, mitä teitä tulevina vuosina valitaan korjattavaksi.

– Haastattelemme sidosryhmiä, jotka käyttävät teitä paljon, esimerkiksi puutavarafirmoja. Joka kevät tehdään myös kevätkelirikkoinventointeja, joita käytetään hyväksi teiden valinnassa. Kokemuksia teiden kunnossa saamme myös urakoitsijoilta ja aluevastaavilta.

Karttusesta on hyvä, että ELY-keskus ottaa yrityksiltä vastaan vinkkejä teiden kunnosta. Hän toivookin, ettei joutuisi itse tekemään ELY-keskuksen töitä teiden kuntoa valvoessaan.

– Tässä käytetään minunkin verorahojani, joten toivon, että ohjeita kelirikkojen korjaamisesta noudatettaisiin.