Nuoret perheet muuttavat maalle kotiseutuhengen perässä – "Haluan asua hyvällä sijainnilla, jossa on vanhan ajan kylätoimintaa"

Paluumuuttoon maaseudulle houkuttelevat hyvä sijainti ja kotiseutuhenki. Kotijuurille palaaminen on voimakkainta alueilla, joilla on vahva maalaisidentiteetti, upea luonto ja myös joustavat kulkuyhteydet töihin kaupunkeihin. Silti kynnys muuttaa kasvukeskusten ulkopuolelle on edelleen tutkijan mukaan korkea.

Kotimaa
Maatilan navetta ja edessä hevosia laitumella
Kirsti Pohjaväre / Yle

Niina Martelin ehti asua 10 vuotta kaupungeissa, kun muutto kotiseudulle alkoi houkutella. Martelin tuli jatkamaan vanhempiensa viljatilaa Mallusjoelle, ja sai espoolaisen miehensä houkuteltua mukaan.

– Se on tämä kylä. Täältä on niin hyvät muistot, sanoo Niina Martelin

– Muistan ensimmäisen reissun tänne. Se oli kyllä aika pitkän tuntuinen. Olen tottunut yllättävän hyvin. En muuttaisi täältä pois, Tom Martelin sanoo.

Viisi vuotta muuton jälkeen perhe on kasvanut kahdella lapsella, ja Martelinit ovat rakentaneet Niinan vanhempien talon viereen uuden kotitalon. Hiljaisena havisevan pellon laidasta avautuu maisema Mallusjärvelle.

Töihin pendelöidään pääkaupunkiseudulle

Suomalaiset tekevät 850 000 muuttoa vuosittain, suurin osa niistä tapahtuu saman kunnan sisällä. Valtaosa muuttajista on nuoria alle 35-vuotiaita, joilla muutto liittyy erilaisiin elämänvaiheisiin työn ja perhe-elämän mukaan. Muutot suuntautuvat pääosin keskuskaupunkeihin.

Mallusjoelle ja kylän ympäristöön on viime vuosina saapunut useita muitakin lapsiperheitä paluumuuttajina.

Tom Martelin työmatka Vantaalle on tunnin suuntaansa. Suuri osa alueen nuorista aikuisista pendelöi töihin pääkaupunkiseudulle.

Mallusjoelta Lahteen on matkaa 40 kilometriä, Mäntäsälään 20, Ja Helsinkiin 80. Tutkija Timo Aron mukaan juuri sijainti lähellä kasvukeskuksia on keskeinen tekijä paluumuuttoon maalle.

– Nuoret aikuiset voivat olla paluumuuttajia, jos pendelöinti työpaikkaan on kohtalainen ja palvelurakenne on elinvoimainen, sanoo Timo Aro .

Yhdessä saunotaan ja puhutaan

Mallusjoen kauppa lopetti 10 vuotta sitten ja kioskikin sulki ovensa muutama vuosi sitten. Vuodenvaiheessa kylälle saatiin oma 60 oppilaan koulu. Päivähoitoa tarjoavat yksityinen päiväkoti ja perhepäivähoitajat.

Vaikka ei ole kauppaa,  täällä on paljon sosiaalisia mahdollisuuksia. Täällä toimii aktiivinen nuorisoseura, meillä on äitien rinki ja isien ryhmä.

Anni Kivinen

– Muuttaessaan maalle on hyväksyttävä se, että palvelut ovat kauempana. Sähköinen maailma tulee kuitenkin lähemmäs. Voin tilata verkkokaupasta vaikka Englannista tavaraa ja posti toimittaa perille, sanoo Aleksis Kyrö Sammalistosta.

Mies maatilan hevoslaitumen edessä
Aleksis Kyrö vaihtoi Helsingin teatteri- ja musiikkielämän maatilantöihin.Kirsti Pohjaväre / Yle

Kyrö muutti reilut kymmenen vuotta sitten Helsingistä takaisin kotitilalleen viljelijäksi.

Mallusjärven ympäristön kylissä palvelujen puutteen korvaa vahva yhteisöllisyys. Talkoilla toteutetaan viikon mittainen kesätapahtuma ja rakennettiin uudelle koululle piha. Yhdessä saunotaan ja tavataan aktiivisesti yli ikärajojen.

Kylällä ei ole kauppaa, mutta nuorisoseura on aktiivinen.

Myös espoolaiselle Martelinille yhteisöllisyys on merkittävä tekijä paikkakunnalle sopeutumiseen.

Nuoret aikuiset voivat olla paluumuuttajia, jos pendelöinti työpaikkaan on kohtalainen ja palvelurakenne on elinvoimainen.

Timo Aro

– Täällä on välitön ilmapiiri ja suvaitsevaisuus. Voimme poiketa ohimennen moikkaamaan naapureita, Tom Martelin sanoo.

Paluumuuttoa maalle siivittää kotiseutuhenki

Traktori kuljettaa heinäpaalia maatilan rakennusten välissä
Kyrön tilalla kasvatetaan heinää mm. hevosille.Kirsti Pohjaväre / Yle

Paluumuuton on odotettu kasvavan suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Muuttovirrat ovat tutkija Timo Aron mukaan olleet toistaiseksi vähäisiä.

– Kynnys palata kasvualueiden ulkopuolelle on aika korkea, arvioi Aro.

Eläkkeelle jäävien paluumuuttoa kotiseudulle saattaa helpottaa hallitusohjelmassa esitetty lievennys kesämökin muuttamisesta ympärivuotiseksi asunnoksi.

Paluumuuttoon houkuttelevilla paikkakunnilla yhteinen nimittävä tekijä on alueen elinvoimaisuus. Matkailu- tai kesämökkikeskittymä, hyvä palvelurakenne ja elämyksiä tarjoava luonto voivat nostaa paluumuuttoa. Monia paluumuuttajia kutsuu kotipaikan henki.

– Ihmiset hakeutuvat omaa lapsuuden kasvuympäristöä muistuttaville alueille. Se on vahvasti suomalainen piirre. Meillä kotiseutuidentiteetti on voimissaan, Aro sanoo.

Mallusjoella kotiseutuhenkeen on helppo puhaltaa. Sijainti kasvukeskusten reunamilla tarjoaa perusedellytykset sujuvaan arkeen.

– Ihan sama mitä palveluita täällä on, näissä maisemissa tulemme asumaan ja tänne haluamme omien lastenkin juurtuvan, maalle muuttaneet lapsiperheet kertovat.

_Juttua muutettu 16.11.2016. Yksi haastattelu ja kuva poistettu. _