Sun juttu: Kaikki alkoi Senaatin virkamiehistä, nyt jo puolet espoolaisista muuttaa Helsingistä

Sun Juttu -sarjassa tehdään paluu Espooseen. Tällä kertaa te kysyitte mistä espoolaiset tulevat. Keitä siellä sitten oikein asuu ja missä heidän juurensa ovat?

Kotimaa
opaste kylttejä espossa

Espoossa asuu ihmisiä lähes jokaisesta Suomen kunnasta. Monenkirjavuus selviää jo lyhyellä gallup-kyselyllä Espoon eri kaupunginosissa.

– Sodankylästä Rovaniemen kautta päädyin etelään ja Espooseen. Myin yritykseni ja muutin tänne, kun tyttäret asuivat täällä. Nyt aikaa on vierähtänyt jo 27 vuotta, kertoo Tapiolassa asuva Sirkka-Liisa Vikman.

– Muutin tänne Pohjanmaalta, kun mieheni löysi minut täältä ja sille tielle olen jäänyt, kertoo Espooseen jo vuonna 1968 muuttanut Helmi Lundgren.

Eläkeikäiset naapurukset Helmi Lundgren ja Sinikka Eloranta viihtyvät Espoossa mainiosti.
Eläkeikäiset naapurukset Helmi Lundgren ja Sinikka Eloranta viihtyvät Espoossa mainiosti.Antti Kolppo / Yle

Kuten yllä olevat luvut kertovat, on Espooseen muuttanut paljon ihmisiä muualta. Silti myös niin sanottunen paljasjalkaisten espoolaisten osuus on huomattava. Kaupunki on monelle rakas koti, josta ei ole tarvetta muuttaa mihinkään.

– Olen aina asunut täällä ja viihdyn hyvin. Kavereita ja tuttuja löytyy joka nurkalta, kertoo Mikko Salminen.

– Espoo on hyvä paikka lapsiperheelle. Luonto sekä kaikki palvelut löytyvät läheltä, sanoo kolmen lapsensa kanssa Tapiolassa kesäpäivää viettämässä ollut Anu Vähäkallio.

Anu Vähäkallio perheineen on paljasjalkainen espoolainen.
Anu Vähäkallio perheineen on paljasjalkainen espoolainen.Antti Kolppo / Yle

"Kylien Espoosta" kaupungiksi

Espoon historian lyhyestä oppimäärästä käy ilmi, että ensimmäiset asukkaat ovat olleet nykyisen Espoon alueella jo kivikaudella, eli 8 000 vuotta sitten. Näistä ajoista ei vielä ole kovinkaan tarkkaa tietoa, mutta keskiajalta informaatiota on jo runsain määrin. Espoon kaupungin nettisivujen historiaosio (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että ensimmäinen kirjallinen maininta Espoosta on vuodelta 1431.

Vuosisatojen kuluessa Espoo kasvoi maltillista vauhtia. Espoo on muodostunut pienistä kylistä ja se on nähtävillä vieläkin. Selkeitä aluekeskuksia on muodostunut näiden vanhojen kylien paikalle. Esimerkiksi Espoon keskus on ollut jo kauan Espoon hallinnollinen keskus, ja on sitä siis edelleen.

Kun Turku väistyi Helsingin tieltä Suomen pääkaupunkina, alkoivat muun muassa Senaatin virkamiehet ostaa huviloita ja kartanoita Espoosta.

– Espoon ja Helsingin välille muodostui tiivis yhteys myös hallinnollisesti, kun virkamiehiä alkoi liikkua kaupunkien välillä, sanoo Espoon kaupunginmuseon asiakkuuspäällikkö Marianne Huomo-Långvik.

Espoon Keskuksessa sijaitseva kaupungintalo
Espoon Keskuksessa sijaitseva kaupungintalo.Antti Kolppo / Yle

Kehitys kaupungiksi alkoi kuitenkin toden teolla vasta 1900-luvun taitteessa, jolloin ensimmäisen rautatieyhteyden valmistumisen myötä asukkaita alkoi virrata runsaammin kohti Espoota. Erityisesti muuttoliikettä tuolloin oli Helsingistä.

Sodan jälkeen 1940-luvulla muuttoliike kiihtyi toden teolla. Asukkaita saapui Espooseen muun muassa Karjalasta että Neuvostoliitolle luovutetun Porkkalan alueella.

– Aiemmin Espoo oli vahvasti ruotsinkielinen, mutta noihin aikoihin kielisuhteet muuttuivat. Vuonna 1950 suomesta tuli alueen enemmistökieli, kertoo Huomo-Långvik.

Tapiolan rakentaminen aloitettiin 1950-luvulla ja rakennustöitä on yhä käynnissä.
Tapiolan rakentaminen aloitettiin 1950-luvulla ja rakennustöitä on yhä käynnissä.Antti Kolppo / Yle

Juuri 1950-luku oli merkittävää aikaa väkiluvun kasvun saralla. Silloiin ryhdyttiin rakentamaan muun muassa Tapiolan kaupunginosaa, jolloin muuttoliike vilkastui entisestään. Kaupunki Espoosta tuli virallisesti vuonna 1972.

Opiskelijoitakin riittää

Tapiolan viereinen Otaniemessä sijaitseva Aalto-yliopiston kampusalue vetää Espooseen paljon opiskelijoita. Teekkarikylään mahtuu Uudenmaan asukkaiden lisäksi paljon opiskelijoita myös muualta Suomesta. Yliopiston lisäksi Laurea Ammattikorkeakoulun eri koulutusalojen opintoja järjestetään Espoossa.

Opiskelupaikka Espoossa ei luonnollisestikaan tarkoita automaattisesti sitä, että täytyisi asuisi Espoossa. Kuitenkin esimerkiksi juuri Otaniemen Teekkarikylä houkuttelee nuoria opiskelijoita asumaan oppilaitoksen läheisyyteen.

sun juttu

Eniten muuttoliikettä on Helsingistä

Helsingin kaupungin tietokeskuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori on koonnut lukuisia tilastoja pääkaupunkiseudun asukkaiden syntyperästä. Tilastot kertovatkin, että vuosien 1990-2015 välisenä aikana lähes puolet Espooseen muuttaneista ihmisistä on tullut Helsingistä.

Syntyperäisten espoolaisten osuus siellä asuvista on noin kolmannes, eli 29 prosenttia. Helsingistä muuttaneiden osuus taas on 18 prosenttia. Muualta Suomesta tulevien osuus on espoolaisten tavoin noin kolmannes, 33 prosenttia. Melko paljon kaupungissa asuu myös ulkomailta muuttaneita, yhteensä 13 prosenttia.

– Se kuvaa hyvin tälle seudulle ominaista muuttodynamiikkaa, eli nuoret aikuiset koko maasta ja ulkomailta muuttavat useimmiten nimenomaan Helsinkiin, ja jonkin ajan kuluttua aika suurikin osa heistä muuttaa Helsingistä naapurikuntiin, Vuori kertoo.

Tilastokeskuksen tilastoista käy ilmi, että esimerkiksi vuonna 2015 Espooseen on muuttanut hieman yli 17 000 ihmistä, joista suurin osa muualta Uudeltamaalta. Helsingistä Espooseen muuttaneita on 7 300, Vantaalta enää hieman yli 1 500.

Mikko Salminen on asunut koko ikänsä Espoossa.
Mikko Salminen on asunut koko ikänsä Espoossa.Antti Kolppo / Yle

Koko 2010-luku on noudatellut suunnilleen samaa trendiä. Espooseen muuttaneiden määrä on vaihdelelut reilusta 14 000:sta. Huippulukemat on tehty juuri vuonna 2015.

Suomen 313 kunnan joukkoon ei mahdu montakaan paikkaa, josta Espooseen ei olisi muutettu. Suosituimpia muuttokuuntia Uudenmaan ulkopuolelta olivat muut suurimmat kaupungit, kuten Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Lappeenranta.

Toisesta suunnasta tarkasteltuna vuonna 2015 Espoosta muutti pois 15 600 henkilöä. Muuttovoittoinen kunta siis.

Mikä Espoossa sitten vetää oikein puoleensa?

Koko elämänsä Espoossa asunut Mikko Salminen vertasi Espoota naapurikaupunki Helsinkiin.

– On täällä rauhallisempaa, monet tykkäävät siitä.

Helsingistä aikanaan Espooseen muuttanut Sinikka Eloranta löytää oivia etuja Espoossa asumisessa.

– Asuminen täällä on vähän edullisempaa. Lisäksi eläkeikäiselle täällä on hyviä etuja, esimerkiksi uimahallien ja kuntosalien käyttö on ilmaista.

Sun juttu on sarja, jossa te lukijat voitte ehdottaa meille juttuaiheita Helsingin seudulta ja Uudeltamaalta.

On taas aika ehdottaa seuraavaa Sun Juttua! Mistä sinä haluaisit lukea?

Mitä haluaisit tietää kotikaupungistasi?