Ennätysmäärä kauriinvasoja elpyy Turun eläinhoitolassa

Ihmiset poimivat vasoja talteen luonnosta lemmikeiksi. Kun hoito ei kotona suju, soitetaan eläinhoitolaan. Luonnonvaraisia eläimiä ei saa pitää lemmikkeinä.

luonto
Vasa maitoannoksen nauttimisen jälkeen.
Metsäkauriiden vuodenkiertoon kuuluvat muun muassa keväällä syntyvät vasat sekä heinä-elokuulle osuva kiima-aika. Tämä vasa on kuvattu Turun eläinhoitolassa.Minna Rosvall / Yle

TurkuTurun eläinhoitolan pihamaalla kirmaavat Pihka, Pippuri, Pähkinä, Pate, Pohjola ja Pamela. Viisi niistä on metsäkauriinvasoja ja yksi valkohäntäpeuranvasa.

Vasa on tennarinkokoinen ihan pienenä. Totta kai se on kovin hellyttävä ja mukava.

Heidi Leyser-Kopra

Eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser-Kopra on hoivannut niitä kesäkuusta saakka. Silloin alkoi vasaryntäys.

– Meillä ei ole koskaan ollut näin paljon vasoja. Toukokuun puolella meihin otettiin yhteyttä, kun eräällä yksityishenkilöllä oli kotonaan hirvenvasa. Se on jo siirtynyt meiltä eteenpäin. Sitäkin oli pidetty lemmikkinä viikko, kertoo Leyser-Kopra.

Osa orpoja, osa lemmikkejä

Kolme Turun eläinhoitolan vasoista on tullut hoitoon Heidi Leyser-Kopran mukaan "oikeasta syystä". Niiden emä on menehtynyt auto-onnettomuudessa.

Heidi Leyser-Kopra ja yksi hoidettavista vasoista.
Heidi Leyser-Kopra ja yksi hoidettavista vasoista.Minna Rosvall / Yle

– Paten ja Pohjolan emä jäi auton alle Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan kohdalla. Pamela eli valkohäntäpeuranvasan emä on Marttilassa jäänyt auton alle, kertoo Leyser-Kopra.

Muita on pidetty kotona lemmikkeinä.

On ajateltu, että ne ovat orpoja, koska emä jättää ne yksikseen pitkiksikin ajoiksi.

Heidi Leyser-Kopra

– On ajateltu, että ne ovat orpoja, koska emä jättää ne yksikseen pitkiksikin ajoiksi. Vasaa ei saa viedä mukanaan, sillä siihen tarttuu hyvin äkkiä voimakkaasti ihmisen haju. Sen jälkeen emä ei enää tunnista sitä omakseen ja oikeasti hylkää sen.

Eläinsuojeluvalvoja on kuitenkin tyytyväinen, että eläinhoitola on saanut pelastettua toistakymmentä vasaa puhelinneuvonnan avulla. Huolestuneet henkilöt ovat soittaneet ja kyselleet apua eläinhoitolasta ennen kuin ovat tarttuneet metsissä kyyhöttäneisiin vasoihin.

Jotkut haluaisivat bambinsa takaisin

Vasat on tuotu asiantuntijan hoitoon, kun kotihoito ei ole onnistunutkaan. Eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser-Kopra painottaa, että luonnonvaraisia eläimiä ei saa pitää lemmikkeinä. Jotkut asiakkaat ovat olettaneet saavansa eläimen takaisin kotiin.

Ryhmä vasoja aidan vieressä.
Ryhmä vasoja aidan vieressä.Minna Rosvall / Yle
Vasa Turun eläinhoitolan pihalla.
Vasa Turun eläinhoitolan pihalla.Minna Rosvall / Yle

– Yksi perhe oli sitä mieltä, että he ottaisivat vasan takaisin, kun se on voimistunut. Lapset ovat niin kovasti kiintyneet siihen. Pienin meille tullut metsäkauriinvasa eli Pippuri painoi tullessaan 1,3 kiloa. Vasa on tennarinkokoinen ihan pienenä. Totta kai se on kovin hellyttävä ja mukava, pohtii Leyser-Kopra.

Eläimiä löydetään helpommin kuin ennen

Eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser-Kopran mielestä ilmiö kertoo siitä, että luonto on tullut lähemmäksi kotipihoja.

Valkohäntäpeuran vasa
Valkohäntäpeuran vasa viihtyy omassa rauhassaan.Minna Rosvall / Yle

– Kauriita ja peuroja on enemmän, ja ne ovat lähempänä ihmisasutusta kuin aikaisemmin. Kun ihmiset ovat levittäytyneet metsiin, metsän eläimet ovat levittäytyneet ihmisasutuksen luokse. Olen kuullut sanonnan, että metsäkauris on uusi rusakko, kertoo Leyser-Kopra.