Berliinin kultakympistä tasan 80 vuotta: "Aika pitkään virtaa vettä Kymijoessa ennen kuin seuraava tulee"

Tasan 80 vuotta sitten suomalaiskolmikko Salminen, Askola ja Iso-Hollo juoksivat kolmoisvoiton Berliinin olympialaisissa. 10 000 metrin kisaa muisteltiin vuosipäivänä erityisen lämpimästi Kouvolassa kärkikaksikon kotisijoilla.

Kotimaa
Olympiavoittaja Ilmari Salminen lähetti postikortin työkavereilleen Berliinin olympialaisista vuonna 1936
Kaksi päivää vanha olympiakultamitalisti Ilmari Salminen lähetti kollegoilleen kisoista kortin vuonna 1936.Petri Niemi / Yle

Rapsakka vesikuuro huuhtelee Kasarminmäkeä. Tavallisen kerrostalon pihassa, suuren tammen vieressä ja jyhkeiden kivien päällä makaa muistolaatta, joka kunnioittaa suurta suomalaista olympiamenestystä Berliinin olympiakisoissa vuonna 1936.

Päivälleen 80 vuotta sitten Ilmari Salminen, Arvo Askola ja Volmari Iso-Hollo toivat kolmoisvoiton 10 000 metrin juoksussa.

Kultamitalisti Salminen edusti Kouvolan Urheilijoita ja hopean rinnanmitalla hävinnyt Askola kuusankoskelaista Kymintehtaan Urheiluseuraa.

– "Kultakympillä" on kouvolalaisessa ja koko Suomen urheiluhistoriassa ainutlaatuinen merkitys. Ja luulen, että aika pitkään virtaa vettä Kymijoessa ennen kuin seuraava tulee, sanoo Kouvola-Seuran hallituksen jäsen Antero Rossi.

"Kultakympillä" on kouvolalaisessa ja koko Suomen urheiluhistoriassa ainutlaatuinen merkitys.

Antero Rossi

Voittaja ratkesi vasta loppusuoralla kirissä, jonka legendaariset hetket välittyvät Martti Jukolan selostamina Ylen Elävästä arkistosta.

"Kultavääpeli" Salminen ei leuhkinut voitollaan

Muutamat Kouvola-Seuran aktiivit kokoontuivat tiistaina voiton 80-vuotispäivänä muistomerkille muistelemaan ja laskivat tammenlehväseppeleen laatan päälle.

Muistolaatta paljastettiin tasan neljäkymmentä vuotta sitten.

– Lenkkeilin "Kultavääpeli" Salmisen kanssa ja olin huonokuntoinen reservin vänrikki. Kun taloyhtiö valmisteli juhlistamista 40 vuotta sitten, niin Salminen itse toppuutteli, muistelee Martti-Antero Kantele, joka asui samassa taloyhtiössä Salmisen kanssa.

Muistolaatta paljastettiin Kouvolassa 40 vuotta sitten Berliinin olympialaisten 10 000 metrin kolmoisvoiton kunniaksi
Muistolaatan lisäksi Kouvolassa on myös mestarijuoksija Ilmari Salmista kunnioittava patsasJuha Korhonen / Yle

Kultamitalisti ei halunnut mestaroida urheilumenestyksellä myöskään heti kisojen jälkeen vuonna 1936.

Kuitenkin eri tahot järjestivät Salmiselle ja Askolalle kunnon vastaanoton Kouvolan asemalle, jossa oli arviolta 6500 ihmistä paikalla. Kouvolassa oli tuolloin noin 6000 asukasta.

– Salminen ei olisi halunnut tulla juhlahumussa junassa Kouvolaan, vaan hän aikoi tulla Askolan kanssa salaa. Kouvolalaiset urheilumiehet saivat hänen mielensä muuttumaan ja kultamitalisti marssi esimerkiksi kollegoiden eli aliupseereiden muodostamaa kunniakujaa pitkin, tietää Kouvola-Seuran puheenjohtaja Sakari Viinikainen.

Berliinin kisoissa Salminen kutsuttiin kaikkien kisojen sotilashenkilöiden mukana myös Saksan sotaministerin vastaanotolle.

Kotimaassa ylennykset kersantista ylikersantiksi ja vääpeliksi tulivat Salmiselle pikavauhtia.

Urheilusankari johdatti lenkkipolulle

Ilmari Salmisen saavutuksista merkkinä on myös juoksijapatsas Kouvolan Salpausselänkadulla.

– Hän on yksi huippuesimerkki, kuinka sinnikkäällä yrittämisellä pääsee huikeisiin tuloksiin, sanoo Sakari Viinikainen Kouvola-Seurasta.

– Kultavääpelin kanssa innostuin itsekin juoksemaan, ja oma painonikin putosi kaksikymmentä kiloa. Kuntourheilumielessäkin hän toimi esimerkkinä, valaisee Martti-Antero Kantele.

Hän on yksi huippuesimerkki, kuinka sinnikkäällä yrittämisellä pääsee huikeisiin tuloksiin.

Sakari Viinikainen

– Salminen oli työssään hyvin jämpti. Harjoitteli aamulla ennen töitään. Sitten teki työnsä ja harjoitteli taas työajan ulkopuolella. Vanhempana hän oli kysytty palkintojen jakaja sekä herrasmies, joka ei koskaan korostanut olevansa olympiavoittaja, pohtii Antero Rossi Kouvola-Seurasta.

Vuonna 1986 kuollut kultamitalisti Salminen kuulemma myös juoksi työmatkansa esimerkiksi kertausharjoituksia hoitelemaan Utin leirikentälle.

Juttua muokattu 3.8. klo 16.06: Poistettu kommentti, että kolmoisvoitto olisi ollut suomalaisen yleisurheilun ensimmäinen olympiatasolla. Ensimmäinen kolmoisvoitto tuli Suomeen keihäänheitossa vuoden 1920 Anwerpenin kisoissa.