Maataloustyö kelpaa paremmin ukrainalaisille kuin suomalaisille

Maatalouden raju rakennemuutos murtaa maataloustyön rooleja. Yhä useammin töitä ulkoistetaan ja tilakoon kasvaessa avuksi palkataan myös ulkopuolisia työntekijöitä. Monella tilalla apu työvoimapulaan löytyy ulkomaalaisista.

Kotimaa
Mies kävelee navetassa.
Toni Pitkänen / Yle

Maa- ja puutarhatalous työllistää Suomessa noin 150 000 henkeä, joista pääosa on joko osakkaina tiloissa tai perheen jäseniä. Ulkopuolisia työntekijöitä käytetään pääasiassa kausiluonteisesti, mutta noin 7000 työntekijälle maatalous tarjoaa myös vakituisen työpaikan.

Yksi ulkopuolisia äskettäin palkannut maatila löytyy Siikalatvan Rantsilasta. Noin 500 hehtaarin ja 300 lypsylehmän tila työllistää yhteensä kymmenisen henkeä, joista osa kokonaan ulkopuolisina työntekijöinä.

– Työtehtäviähän tilalla on monenlaisia. On sellaisia, joihin pystyy tulemaan ilman alan ammattitaitoakin, mutta osaan vaaditaan kyllä kovaa ammattitaitoa, kertoo tilan yrittäjä Aapeli Kokkonen ja toteaa:

– Mutta niitä osaavia ihmisiä on paljon vähemmän tarjolla.

Maataloustyö houkuttelee ulkomaalaisia

Maatalouden työ näyttää houkuttelevan Suomessa erityisesti ulkomaisia työnhakijoita. Monella pohjoispohjalaistilalla apu työvoimapulaan on löytynyt ulkomaalaisista.

Ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä on usein moninkertainen suomalaisiin hakijoihin verrattuna. Monella tilalla työtä tekevät kausiluonteisesti esimerkiksi ukrainalaiset ja virolaiset työntekijät.

Maatalouden rakennemuutos näkyy myös töiden erikoistumisena. Jo pelkästään taloudellisista syistä koneille ja laitteille pitää saada käyttötunteja.

– Kymmenessä vuodessa systeemit ovat muuttuneet niin paljon, ettei kaikkia koneita kannata itsellä pitää, ja ne vehkeet, joita on, niin niillä pitää ajaa paljon, että saadaan yksikkökustannus mahdollisimman alas, kertoo Kokkonen.

Rantsilalaistilalla kuivalannan levitys on ulkoistettu kokonaan, mutta vastaavasti lietelannan levitystä Kokkonen urakoi hyvinkin laajalla alueella eri puolilla maakuntaa.