Aktiivisuusranneke voi antaa väärän kuvan liikkumisesta – käden heilautus muuntuu kävelyksi

Aktiivisuusrannekkeiden tuloksiin ei ole täysin luottaminen – ranneke voi esimerkiksi tulkita käden liikkeitä kävelyksi ja näin vääristää tulosta vaativammaksi liikunnaksi kuin se todellisuudessa on. Liikunnan määrän mittaamisessa rannemittarit ovat uskottavia.

Kotimaa
Kaksi nuorta miestä lenkillä.
Aamulenkkeilijän mieliala voi nousta auringon mukana korkealle.Yle

Kuntoliikunnan mittaamiseen ja harjoitusmäärien osoittamiseen rannelaitteet soveltuvat asiantuntijan mukaan oikein hyvin, mutta pienempien liikkeiden osalta aktiivisuusmittari voi tehdä tepposet.

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankarin mukaan rannemittari ei pysty täysin luotettavasti erottelemaan seisontaa ja istumista. Vasankarin mukaan ranteeseen kiinnitettävä mittari voi tulkita käden liikkeitä kävelyksi ja näin vääristää tulosta vaativammaksi liikunnaksi kuin se todellisuudessa on.

Tai toisin päin – rannemittari ei rekisteröi raskasta istualtaan tehtävää suoritusta riittävän rasittavaksi.

Vasankarin mukaan liikunnan määrän suhteen mittarit ovat kuitenkin uskottavia.

– Eli liikkuuko 2,5 tuntia viikossa, sen sieltä irti saa. Mutta en uskoisi siihen, kuinka monta kertaa päivässä noustaan ylös ja kuinka paljon on seisomista tai istumista. Ne tiedot eivät meidän tutkimusten perusteella ole kovin tarkkoja näissä rannelaitteissa, Vasankari toteaa.

Mittarin paikka ratkaisee

Ongelma johtuu Vasankarin mukaan mittauspaikasta, ei laitteiden tai laitevalmistajien huonoudesta. Ranteen liikkeestä tulee paljon virheellisesti tulkittavaa viestiä laitteeseen, jota laite ei sitten kykene erottamaan.

– Luottaisin varsinaiseen jalkaisin tapahtuvan "liikunta-liikunnan" määrään. En siihen, kuinka paljon istumista ja paikallaan oloa näihin mittareihin tulee, Vasankari sanoo.

Vasankari perustaa näkemyksensä UKK-instituutin tekemiin tutkimuksiin, joissa on käytetty sekä ranteessa pidettävää mittaria ja vyötäisille kiinnitettävää mittaria. Mittarit ovat antaneet hyvin erilaisia tuloksia.

– Jos käytämme mittaria lähellä vartalon painopistettä eli vyötäröä, niin sen mittauksen mukaan pystytään luotettavasti kertomaan onko henkilö liikkeessä eli käveleekö ja käyttääkö hän jalkojaan. Jalkojen käytössä kuluu eri määrä energiaa kuin käsien heiluttamisessa, niin sen takia on relevantti tieto, että seisooko vai istuuko henkilö vai onko oikeasti jalat liikkeessä, Vasankari sanoo.

Terveysliikuntasuosituksen mukaan työikäisen aikuisen tulisi harrastaa viikossa vähintään 2,5 tuntia kestävyysliikuntaa.