Lastenkulttuuri on alettu ottaa vakavasti – se näkyy myös määrärahoissa, mutta epätasaisesti

Lastenkulttuurikeskuksia on perustettu jo Ahvenanmaata ja Kainuuta lukuun ottamatta koko Suomeen. Niiden tehtävänä on huolehtia siitä, että lapset kaikkialla maata pääsevät tasaveroisesti kulttuurin äärelle. Tavoitetta ei kuitenkaan pystytä täysin toteuttamaan.

Kotimaa
Nukkekoti
Mar Lukkari / Yle

Nukkekoti on täynnä naamiaisasuihin pukeutuneita lapsia. Oikeita, eläviä lapsia. Muutamalla aikuisellakin on rooliasut päällään. Menossa on lasten filmijuhlien päättävät naamiaiset.

Nukkekoti on ihan oikea talo, jonne keskittyy Pieksämäen kaupungin lastenkulttuuri. Ja sinne tullaan pitkienkin matkojen takaa.

– Tänne tulee ihmisiä Mikkelistä ja Kuopiosta asti. Osa tietysti vieläkin kauempaa, kun on näitä mökkiläisiä ja esimerkiksi isovanhempien luokse tulleita. Heidän joukossaan on jopa ulkomailta tulleita, Nukkekodin tuottaja Julia Vatanen kertoo.

Nukkekodin omistaa Pieksämäen kaupunki. Nukkekodissa on ollut lastenkulttuuritoimintaa jo 1980-luvulta lähtien. Nykyisin lastenkulttuuritoiminnasta vastaa Lastenkulttuurikeskus Verso. Se on myös Vatasen työllistäjä.

Varkaudesta käsin Verso pyörittää lastenkulttuuritoimintaa kaikkiaan 11 kunnassa. Niistä 9 on Etelä-Savossa.

– Emme me voi kerskailla, että kaikki lastenkulttuuri olisi meidän käsissämme, sillä kunnilla on omat toimintansa. Paljon meidän käsissämme kuitenkin on. Me viemme taidetta lasten luo, oppituntien myötä kouluille ja päiväkoteihin sekä joihinkin tapahtumiin. Lisäksi alamme pyörittää nyt alkavaa suurta Taidetestaajat-projektia, jonka käytännön toteutuksesta vastaamme, lastenkulttuurikeskus Verson tuottaja Nazia Asif kertoo.

Taidetestaajat on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama hanke. Vuoteen 2020 asti koko Suomen 8. luokkalaiset viedään kahteen taidekohteeseen, joista toisen tulee olla joku kaukaisempi, kuten kansallisooppera tai baletti. Hanke tavoittaa noin 60 000 lasta vuodessa.

"Lapset ansaitsevat korkeatasoista lastenkulttuuria"

Verson kaltaisia lastenkulttuurikeskuksia on Suomessa Kainuuta ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta koko maassa. Kaikki 25 keskusta ovat lastenkulttuurikeskusten liiton jäseniä.

– Enää lastenkulttuuri ei ole vain joku pieni oheistapahtuma. Nyt lapsilla on omia festivaaleja, kuten nämä Pieksämäen elokuvajuhlat ja Hämeenlinnassa samaan aikaan oleva lasten taidefestivaali Hippalot, Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton viestintäkoordinaattori Elina Järvelä kuvailee.

Hänen mukaansa asenteet lasten kulttuurityötä kohtaan ovat muuttuneet ja tämä näkyy myös määrärahoissa.

– Sellainen viesti on selvästi pinnalla, että lapset ansaitsevat korkeatasoista lastenkulttuuria. Tämä näkyy rahoituksissa ja esimerkiksi siinä, että Taiken (Taiteen edistämiskeskus) tämän vuoden teema ovat lapset.

"Kyllä ne suuret kaupungit sitä rahaa enemmän saa"

Kuntien lisäksi lastenkulttuurikeskusten rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Ministeriön rahoitus oli tänä vuonna hieman alle 1,5 miljoonaa euroa. Kulttuurikeskus Verson osuus oli 45 000 euroa. Siihen oltiin pettyneitä.

– Edelleen näkyvissä vähän se, että kyllä ne suuret kaupungit sitä rahaa enemmän saa. Tietysti siellä on suurempi lapsilukukin, mutta jos nyt ajatellaan näitä maantieteellisesti haastavia alueita, kuten Etelä-Savo. Meillä on pitkät välimatkat ja pieniä kyliä. Meillä menee suhteellisesti suurempi osuus avustuksesta väistämättä matkakustannuksiin kuin siellä missä etäisyydet ovat pienempiä, Lastenkulttuurikeskus Verson tuottaja Nazia Asifin miettii.

– Näin ollen lastenkulttuurikeskusten tarkoitus, se että kaikki lapset pääsevät tasa-arvoisesti kulttuurista osallisiksi, ei kyllä täysin toteudu.

Asifin mukaan toinen ongelma liittyy siihen, ettei ministeriön rahoitus ole kasvanut vaikka lastenkulttuurikeskuksia on tullut lisää.

– Rahoitus pysyy samana, mutta kun avataan uusia keskuksia, jopa minunkin matikkapäällä on selvää, ettei rahaa ole enää niin paljon kaikille jakaa, Lastenkulttuurikeskus Verson tuottaja Nazia Asifin miettii.

Lastenkulttuuri on tullut erilaisiin instituutioihin

Lastenkulttuurilla menee nyt hyvin. Se on pääsemässä lähemmäs lapsia, kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti.

– Vaikka näitä rahoitushankaluuksia on, sanoisin, että lastenkulttuurilla menee nyt hyvin. Lastenkulttuuria viedään lasten luo. Täällä on monia aktiivisia ja osaavia toimijoita, jotka saa aikaan ja haasteista huolimatta jaksaa toimia, Yasif miettii.

– On alettu tavoittaa lasta hyvin monenlaisilla tavoilla. Lastenkulttuuri tullut erilaisiin instituutioihin. Kunnilla on kulttuurikasvatusohjelmat, taidelaitokset ovat alkaneet nähdä lapset omana yleisönään ja yksi uusi taso on vielä sosiaali- ja terveyspuoli. Porista löytyy esimerkiksi Kultainen neuvola, joka kylpee väreissä, Järvelä kertoo.