Taloustutkijoiden toiveet hallitukselle: Varainsiirtovero pois, muutos työttömyysturvaan ja maahanmuuttajille työharjoittelua

Kilpailukykysopimuksen pontimeksi luvatut veronalennukset sekä pitkän aikavälin säästöpäätökset syövät mahdollisuuksia elvytykseen, sanovat ekonomistit.

talous
Tietyö -liikennemerkkejä.
Pekka Sipola / AOP

Hallitus on vielä kaukana tavoitteistaan luoda 110 000 uutta työpaikkaa ja nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Valtion ensi vuoden tuloja ja menoja sorvataan syksyn budjettiriihessä elokuun lopulla. Taloustutkijat odottavat riihestä päätöksiä, joilla voitaisiin helpottaa muuttamista työn perässä ja kannustaa vastaanottamaan tarjottuja töitä. Ekonomistien mukaan työllisyyden parantaminen elvyttämällä ei tällä haavaa onnistu.

– Iso ongelma on se, että finanssipolitiikassa ei ole varsinaista elvytysvaraa, jos halutaan pitää kiinni julkisen talouden sopeuttamisesta. Silloin täytyy koittaa katsoa sekä menojen että tulojen rakennetta sekä rakenteellisia uudistuksia ja sääntelyyn liittyviä asioita laajalla pensselillä, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.

Tampereen yliopiston taloustieteen professori ja talouspolitiikan arviointineuvoston jäsen Jukka Pirttilä toivoo, että budjettiriihessä mietitään tarkemmin, mitä pelimerkkejä hallituksella on käsissään.

– Hallitus päätti ansiotulojen verotuksen kevennyksistä osana kilpailukykysopimusta, mikä toki vaikuttaa finanssipolitiikan kokonaisuuteen. Siksi olisi hyvä selventää syksyn budjettiriihessä, millaisia paineita päätökset kilpailukykypaketin aikaansaamiseksi tuovat muulle finanssipolitiikalle.

Muuttaminen töiden perässä helpommaksi

Koska elvytysvaraa on vähän, ekonomistit suosittelevat tekemään rakenteellisia muutoksia työmarkkinoilla.

– Tarjontapuolella voisi edelleen katsoa työttömyysturvajärjestelmää ja sen porrastusta. Siitä on nyt yhteinen käsitys työmarkkinajärjestöjen kanssa, että työttömyysturvasta ei varsinaisesti pyritä säästämään rahaa, mutta voisi katsoa, onko raha mahdollisimman tehokkaasti käytettyä. Aika paljon tutkimustulosta on sen suuntaisesti, että työttömyysturvan alkuvaiheessa verrattain iso tuki, joka sitten pienenee ajan mittaan, on hyödyllinen työllisyyden kannalta ja omiaan vähentämään työttömyyttä, Vesa Vihriälä toteaa.

Varainsiirtoveron poisto on sellainen asia, josta taloustieteilijät ovat harvinaisen yksimielisiä.

Jukka Pirttilä

Taloustutkijat myös helpottaisivat asunnon myymistä, jotta töihin voisi lähteä toiselle paikkakunnalle.

– Alueellisia kannustinloukkuja voi tulla, jos työpaikkoja syntyy kasvukeskuksissa, eikä ihmisten ole kannattavaa muuttaa johtuen kalliista asuntojen hinnoista sekä siitä, että oma asunto on hankala saada kaupaksi syrjäseuduilla. Varainsiirtoveron poisto on sellainen asia, josta taloustieteilijät ovat harvinaisen yksimielisiä. Jos mietitään, miten verotulokertymä korvattaisiin, niin kiinteistöveron nosto olisi mahdollista, Jukka Pirttilä sanoo.

Työn tarjontaa lisääväksi ehdotukseksi Etlan Vihriälä nostaa lisäksi maahanmuuttajien saamisen työn syrjään kiinni.

– Meille on tullut aika paljon maahanmuuttajia tai pakolaisia ja heidän tuottavuutensa on varsin heikko. Siksi on vaikea kuvitella, että he työllistyisivät normaaleilla työehdoilla. Pohtisin sitä mahdollisuutta, että voitaisiinko heille luoda jonkinlainen harjoittelumekanismi, jossa työvoimakustannukset jäisivät pienemmäksi kuin työehtosopimusten mukaiset palkat. Tämä olisi tietysti tilapäinen, mutta niin kauan kuin heidän tuottavuutensa on selvästi heikompi kuin muun työvoiman, niin heille voitaisiin maksaa pienempää korvausta.

Investointivaraus pohdintaan

Päähallituspuolue keskusta kaavailee niin kutsutun investointivarauksen palauttamista. Sillä tarkoitetaan mallia, jossa yritys voisi tehdä verotettavasta voitostaan varauksen, josta ei maksettaisi veroja. Jos yritys käyttää varauksen tietyn ajan kuluessa investointiin, sen ei tarvitse maksaa varaukseen liittyvää yhteisöveroa edes jälkeenpäin. Taloustutkijat ottaisivat investointivarauksen kanssa aikalisän.

– Periaatteen tasolla investointivaraus sotii sitä periaatetta vastaan, että yritysverotus tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista, Jukka Pirttilä näkee.

– Jos investointivaraus on perinteisessä mielessä harkittu asia, niin silloin sen vaikutusta on hyvin vaikea arvioida, mutta tuskin se on kovin suuri, ellei ole niin, että yrityksillä on isoja vaikeuksia saada rahoitusta, mistä ei mielestäni ole vahvaa näyttöä. Tätä täytyisi pohtia huolellisesti. Mielelläni odottaisin selvitysten ja tutkimusten tuloksia, ennen kuin löisin lukkoon yritysverotukseen tehtäviä muutoksia, Vesa Vihriälä sanoo.