Maailman suurin "moskiittotehdas" auttaa taistelussa hyttysten levittämiä tauteja vastaan – video

Laitoksessa hyttysten muniin istutetaan bakteeri, joka estää niitä lisääntymästä. Saman bakteerin toinen kanta estää hyttysiä levittämästä virustauteja, kuten denguekuumetta ja todennäköisesti myös zikavirusta. Bakteeri saattaa auttaa myös malarianvastaisessa taistelussa.

Ulkomaat
Työstekijöitä moskiittotehtaalla.
Laitoksen työntekijät istuttavat hyttysenmuniin bakteerin, joka estää aikuisia hyttysiä lisääntymästä. Testialueilla hyttysten määrän on kerrottu vähentyneen jopa 90 prosenttia.

Maailman suurimmaksi "moskiittotehtaaksi" mainittu laitos Kiinan Guangzhoussa tuottaa miljoonia hyttysiä, jotka ovat apuna taistelussa monia niiden levittämiä tauteja, muun muassa zikavirusta ja denguekuumetta vastaan.

Laitoksessa hyttysten muniin istutetaan Wolbachia-bakteeria, jota esiintyy luonnollisesti 60 prosentissa hyönteisiä ja lähes 30 prosentissa hyttysiä.

Laitoksessa käytettävää bakteeria kantavien uroshyttysten paritellessa luonnossa sellaisten naaraiden kanssa, joilla ei ole samaa bakteeria, naaraan tuottamat munat eivät kehity aikuisiksi hyttysiksi.

Laitos perustettiin vuonna 2012, ja sieltä vapautettiin viime vuonna alkaneessa projektissa kolme miljoonaa hyttystä kahdelle asuinalueelle lähellä Guangzhouta. Laitoksesta vapautetaan vain uroshyttysiä, sillä ainoastaan naarashyttyset pistävät ja levittävät tauteja.

Hyttyskanta romahtanut testialueilla jopa 90 prosenttia

Laitoksessa hyttystenmunia kerätään lisääntymishäkeistä, joissa on tuhansia hyttysiä. Sitten työntekijät istuttavat bakteerin hyttysenmuniin. Yksi työntekijä voi istuttaa bakteerin jopa 200 hyttysenmunaan päivässä. Sen jälkeen hyttysenmunat haudotaan, kunnes niistä kehittyy aikuisia hyttysiä ja naaraat ja urokset erotellaan toisistaan.

Tällä hetkellä laitoksesta vapautetaan 1,5 miljoonaa hyttystä Guangzhoun lähistöllä sijaitsevalle Shazain saarelle. Laitoksen edustajan mukaan alueen hyttyskanta on pienentynyt jopa 90 prosenttia.

Eräs saaren asukas kertoi, että hänen ei tarvitse enää käyttää öisin hyttysverkkoa. Hänen mukaansa alueella oli ennen paljon hyttysiä ja jotkut asukkaat epäilivät, että hyttysten istuttaminen vain lisäisi niiden määrää, mutta nyt niiden määrä on todella vähentynyt.

Hyttysenmunia.
Hyttysenmuniin istutetaan laitoksessa Wolbachia-bakteeri, joka estää aikuisia hyttysiä lisääntymästä.Reuters

Bakteerista useita eri kantoja

Wolbachia-bakteerista ei ole haittaa ihmiselle, eikä se edes tartu ihmisiin. Bakteeri asettuu hyönteisen soluihin, eikä kierrä verenkierrossa. Se ei leviä ilman välityksellä, eikä hyönteisten koskiessa toisiaan, vaan hyönteisemolta sen jälkeläisille.

Bakteerista on kehittynyt useita eri kantoja, joilla on erilaisia ominaisuuksia. Jo vuonna 2009 australialaistutkijat huomasivat, että jos normaalisti kärpäsissä esiintyvä Wolbachia-bakteeri siirtyy hyttysiin, se estää denguevirusta lisääntymästä ja kasvamasta niissä, minkä vuoksi on epätodennäköisempää, että ne levittävät tautia.

Jos sekä naaras- että uroshyttynen kantavat kyseistä bakteeria, se siirtyy myös niiden jälkeläisille. Jos naaras kantaa bakteeria, mutta koiras ei, jälkeläiset ovat silti kantajia. Vain jos koiraalla on bakteeri, mutta naaraalla ei, jälkeläiset eivät kanna bakteeria ja voivat edelleen levittää denguekuumetta.

Ympäri maailmaa on tehty useita kenttäkokeita hyttysillä, joihin on siirretty Wolbachia-bakteeri. Useimmiten tulokset ovat olleet vähintään rohkaisevia.

Toukokuussa brasilialaiset tutkijat kertoivat huomanneensa, että hyttysten kyky levittää myös zikavirusta pieneni huomattavasti sen jälkeen, kun niihin oli siirretty tiettyä Wolbachia-bakteeria.

Tutkija katsoo hyttysenmunia mikroskoopin avulla.
Yksi laitoksen työntekijä voi istuttaa bakteerin jopa 200 hyttysenmunaan päivän aikana.Reuters

Bakteeri saattaa toimia malariaakin vastaan

Bakteerin istuttaminen hyttysten muniin ja hyttysten massiiviset vapauttamiset ovat melko kallis strategia. Eliminate Dengue -projektissa luontoon vapautetaan vain pieni määrä hyttysiä kerrallaan, mutta ne levittävät bakteerin koko villiin populaatioon. Tavoitteena on saada laskettua teknologian hinta noin dollariin henkeä kohden.

Tutkijat uskovat, että Wolbachiaa voidaan tulevaisuudessa käyttää tavoilla, joita nyt ei osata edes kuvitella. Tutkijoiden mukaan bakteerilla on miljoonia erilaisia kantoja, ja niiden mahdollisuuksia aletaan vasta nyt tutkia.

Jos Wolbachia toimii todella myös zikavirusta vastaan, se saattaisi toimia myös muita samankaltaisia viruksia, kuten keltakuumetta ja Japanin aivotulehdusta vastaan. Australialaistutkijat ovat löytäneet viitteitä siitä, että Wolbachia saattaa toimia myös malariaa vastaan, mutta siihen liittyvät tutkimukset ovat vielä alkuvaiheessa.

Tutkijat muistuttavat kuitenkin, että Wolbachian käyttäminen tautien torjunnassa ei ole sataprosenttisen tehokas keino, eikä se tapa virusta. Strategiaa tulisikin heidän mukaansa käyttää muiden torjuntatapojen kanssa yhdessä.

Lähteet: Reuters, Yle Uutiset