Syyrialaista ruokaa, irakilainen parturi ja imut vesipiipusta – Kontulan ostoskeskus elää monikulttuurista nousukautta

Kontulan ostoskeskusta hallinneiden kaljakuppiloiden valtakausi alkaa olla ohi, sillä maahanmuuttajataustaiset yrittäjät ovat perustaneet tyhjiin liiketiloihin kaikkea muuta kuin anniskeluravintoloita. Itämaisten makujen perässä Kontulaan saavutaan pidemmänkin matkan takaa.

Kotimaa
Kontulan ostari
Ilkka Loikkanen / Yle

Syyrialaisen ravintola Nuurin suosituin ruoka-annos on kanarulla eli shawarma. Vaikka kuinka nätisti pyytäisi, sen kyytipojaksi ei saa tuopillista kylmää keskikaljaa. Alkoholioikeuksia ei ole koettu tarpeelliseksi anoa, sillä Lähi-idän keittiöön eivät promillet yleensä kuulu.

Isänsä ravintolassa työskentelevä 18-vuotias Ahmed Tarek Shawaf kantaa tuopin sijaan pöytään pullollisen ayrania. Suolaiselta jogurtilta maistuva valkoinen juoma on tuttua monelle Turkin rantakohteita kolunneelle – ja toimii itse asiassa erinomaisena kaverina mausteiselle kanarullalle.

– Asiakkaat ajattelevat ensin, että tämä on erilainen paikka, sillä melkein kukaan heistä ei ole maistanut ennen syyrialaista ruokaa. Ennen täällä on ollut vaan pizzerioita, Shawaf sanoo.

Syyriasta Suomeen muuttaneen perheen auringonnousua tarkoittavan Nuur-ravintolan lisäksi Kontulan ostoskeskukseen on viime kuukausien aikana noussut muitakin ulkomaalaistaustaisten perustamia yrityksiä. Tällä hetkellä ostarilla on irakilaisten pyörittämä parturi-kampaamo, shish-grilliravintola, etnisiä elintarvikkeita myyvä Bazaar Market ja virolainen ruokakauppa.

Kaikki, joka vie eteenpäin on hyvä asia. Tärkeintä on, ettei jäädä pysähtyneisyyden tilaan.

Larri Helminen, KontuKeskus ry:n puheenjohtaja

– Ennen tyhjään liikehuoneistoon tuli kaljapaikka, nyt yhä useammin ravintola, sanoo kaupunginosayhdistys KontuKeskus ry:n toiminnanjohtaja Larri Helminen.

Helminen on ostoskeskuksen uudesta suunnasta hyvillään, sillä ulkomaalaistaustaiset yrittäjät ovat elävöittäneet ostaria monikulttuuriseksi ja tuoneet mukanaan paljon positiivista.

– Maailma muuttuu ja yrittäjät vaihtuvat. Kaikki, joka vie eteenpäin on hyvä asia. Tärkeintä on, ettei jäädä pysähtyneisyyden tilaan, Helminen summaa.

Ostoskeskuksen tulevaisuus iso kysymysmerkki

Kontulan asukkaista yli neljäs puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Vieraskielisten osuus kasvaa Kontulassa nopeammin kuin muualla Helsingissä. Tilastokeskuksen mukaan kasvua on kertynyt viimeisen viiden vuoden aikana lähes kymmenen prosenttia.

– Kun alueen asukkaat haluavat erilaisia palveluita, kyllä kaupallinen toiminta muokkautuu sitten sen mukaan, sanoo arkkitehti Kaisa Karilas Helsingin kaupunginsuunnitteluvirastosta.

Karilas arvelee, että vanhan rakennuskannan edulliset vuokrat kannustavat uusia ihmisiä kokeilemaan yritystoimintaa matalammalla kynnyksellä kuin uutuuttaan kiiltävissä ostoskeskuksissa.

Kontulan 1967 rakennettu ja 80-luvun lopulla laajennettu ostoskeskus lähialueineen on ollut kaupunkisuunnitteluviraston asialistoilla vuodesta 2004 lähtien. Kontulan alueen kehittämiseksi on tehty asemakaavan muutosehdotuksia, joihin liittyy muun muassa ostoskeskuksen rakennuksien korottaminen ja 16-kerroksisen talon rakentaminen ostoskeskuksen länsipuolelle.

Lähtökohtana on ollut se, että ostaria ei pureta.

Kaisa Karilas, Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto

Ostoskeskuksessa on noin 60 erillistä yrittäjää, mutta tilat omistaa Kontulan ostoskeskus oy ja Kiinteistö Oy Kontulan asemakeskus.

Karilas kertoo, että kaupunginsuunnitteluvirastossa odotetaan yhtiöiden kannanottoja ostoskeskuksen kehittämisestä.

– Teemme niiden perusteella asemakaavan muutosehdotukseen tarpeelliset muokkaukset tai kokonaan uuden ehdotuksen. Muutamia vuosia menee ennen kuin ostoskeskuksen alueella tapahtuu jotain.

Karilas muistuttaa, että kontulalaisten ei tarvitse olla huolissaan, että ostoskeskus saisi purkutuomion naapurikaupunginosan Myllypuron ostarin tavoin:

– Lähtökohtana on tähän asti ollut se, että ostaria ei pureta. Täydennettäisiin vain.

Rankan maineensa vanki

Edellisen kerran Kontulan ostoskeskus oli otsikossa kaksi vuotta sitten, kun kaupunginjohtaja Jussi Pajunen varoitteli kovin sanankääntein pubistumisesta, jonka seurauksena kaupunginosat jakautuvat selkeästi niin sanotusti hyvä- ja huono-osaisiin. Pajunen ehdotti, että niin sanottujen riesapubien määrää karsimalla alueiden välinen tasa-arvoisuus parantuisi ja lieveilmiöt vähenisivät.

Komisario Jarmo Heinonen myöntää, että Kontulan ostari on ollut poliisin huolenpidon kohteena enemmän kuin moni muu alue.

– Muun muassa siksi, että siellä on ollut varsin paljon liikkeitä jotka myyvät alkoholia. Poliisin näkökulmasta tällainen uusien ja toisenlaisten yritysten saapuminen on positiivista kehitystä, joka on omiaan rauhoittamaan ostoskeskuksen ilmapiiriä.

Kontulan ostoskeskus on Suomen suurin kattamaton ostoskeskus. Heinonen sanoo, että juuri se tekee sen valvonnasta hankalamman kuin sellaisilla ostoskeskuksilla, jonka liikkeet sijaitsevat saman katon alla.

Hän kiittelee, että vartioiden kanssa on jo vuosia tehty hyvää yhteistyötä. Riehakas pubiväki ei ole Ostarin ainoa lieveilmiö. Poliisi on joutunut selvittelemään ostarilla myös muun muassa rehottanutta huumekauppaa, mutta suunta on parempaan.

– Kontulassa on vuosikausia ollut positiivista turvallisuuskehitystä, Heinonen sanoo.

Hänen mielestään Kontula voi olla niin sanotusti rankan maineensa vanki. Kontulan tapahtumat ovat nousseet helposti uutisiksi, joten siitä on voinut seurata sellainen käsitys, että Kontula on rauhattomampi alue kuin mitä se onkaan.

Elokuun 19.–21. päivä ostari toimii ensimmäistä kertaa itä-Helsingin suurimman kulttuuritapahtuman KontuFestarin tapahtumapaikkana, sillä kaupunginosafestivaali siirretään Kontulan kelkkapuistosta ostoskeskukseen.

– Sekin on osoitus siitä, että Kontulassa uskotaan ostarin henkeen ja se henki on ihan omanlaisensa, KontuKeskuksen toiminnanjohtaja Larri Helminen kehuu.