Lapinlahden entinen mielisairaala on nyt elävä kulttuuritila – mutta kuinka pitkään?

Entisen Lapinlahden mielisairaala-alueen kohtalosta on väännetty kättä pitkään. Paikan tulevaisuus on yhä avoin.

Lapinlahti, Helsinki
Entinen Lapinlahden mielisairaala
Entinen Lapinlahden mielisairaala Jari Kovalainen / Yle

Viimeiset potilaat poistuivat helsinkiläisestä Lapinlahden mielisairaalasta vuonna 2008. Sen jälkeen sairaala seisoi monta vuotta tyhjillään.

Tänä kesänä paikka on kuitenkiin herännyt henkiin uudella tavalla. Entisen sairaalan tiloissa on alettu järjestää tapahtumia, konsertteja ja luentoja sekä liikunta- ja luontotoimintaa. Siellä on alkanut toimia myös galleria, kahvila, yleinen sauna, käsityöläispuoti ja hävikkiruokaravintola.

Suurinta osaa tästä kaikesta pyörittää Lapinlahden Lähde, jota puolestaan isännöi Suomen Mielenterveysseura.

Lapinlahden Lähteen suunnittelija Katja Liuksiala kuvailee Lapinlahtea kaikille avoimeksi olohuoneeksi, jonne kuka tahansa voi tulla viettämään aikaa ja virkistymään. Myös suunnittelutyöhön saa osallistua.

– Meillä on avoin kokeilukulttuuri ja toimintaan on helppo tulla mukaan, Liuksiala kertoo.

– Tänne on hakeutunut vapaaehtoisiksi luovaa porukkaa, joiden ideoiden kautta paikan potentiaali on päässyt hyvin käyttöön. Äskettäin vapaaehtoiset esimerkiksi ideoivat tänne suuren suosionsaavuttaneen kuutamosaunaillan.

Katja Liuksiala
Katja Liuksiala on Lapinlahden Lähteen suunnittelija.Jari Kovalainen / Yle

Lapinlahden Lähde tekee myös aktiivisesti oppilaitosyhteistyötä ja työllistää työtä vailla olevia.

Toiminta on saanut hyvää palautetta kävijöiltä ja sille on myönnetty tänä kesänä sekä Lääkäriseura Duodecimin kulttuuripalkinto että Helsingin kaupungin vapaaehtoistoiminnan kannustinpalkinto.

Nykytaide kurkistaa menneisyyteen

Entisessä ylilääkärin asunnossa sijaitsevaa nykytaiteeseen keskittynyttä Galleria Lapinlahtea koordinoi Taiteilijakollektiivi Kunst. Parhaillaan siellä on esillä VIRUS-näyttely, jossa nykytaide kohtaa sairaalan histrorian.

Helsingin Yliopistomuseosta on lainattu vanhoja valokuvia, joissa näkyy Lapinlahden entisiä potilaita, lääkäreitä ja hoitajia. On myös potilailta aikoinaan takavarikoituja teräaseita, potilaan silmien päälle asetettava sähkölaite, jolla on hoidettu nukkumisvaikeuksia ja verkko, jota on pidetty ammeiden päällä kylmäkylpyhoitojen aikana. Esineet kertovat omaa tarinaansa psykiatrian ja psykiatrisen hoitotyön vaiheista Suomessa.

Näyttely syntyi eräänlaisena kutsuketjuna – Taiteilijakollektiivi Kunstin kuusi taiteilijaa kutsuivat mukaan kuusi taiteilijaa, jotka kutsuivat mukaan kuusi taiteilijaa, ja he taas kuusi taiteilijaa. Yhteensä näyttelyssä nähdään siis teoksia 24 taiteilijalta.

Teokset kommentoivat kukin tavallaan sairaalan vanhoja esineitä tai itse näyttelytilaa, joka sekin on tuulahdus menneestä: näkyvillä on eri aikakausien tapettikerroksia ja kattorakenteita.

– Tämä paikkahan suorastaan vaatii pohtimaan historiaa, hyvinvointia ja mielenterveyttä, sanoo kuvataiteilija Christina Holmlund Taiteilijakollektiivi Kunstista.

Taide kuuluu Lapinlahteen

Lapinlahti oli Suomen ensimmäinen psykiatrinen sairaala ja lukeutuu koko Euroopan vanhimpiin psykiatrista hoitoa varten rakennettuihin hoitolaitoksiin. Carl Ludvig Engelin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1841.

Paikalla on aina ollut vahva yhteys taiteeseen, sillä siellä on ollut potilaina joukko Suomen tunnetuimpia taiteilijoita Aleksis Kivestä F.E.Sillanpäähän ja Mika Waltarista säveltäjä Leevi Madetojaan.

– Lapinlahti on osa Suomen kulttuurihistoriaa. Tähän paikkaan liittyy monenlaisia kulttuuri- ja sivistysarvoja, Lapinlahden Lähteen Katja Liuksiala sanoo.

Vaikka sairaalatoiminta lakkasi vuosia sitten, mielenterveys ja hyvinvointi pyritään pitämään Lapinlahden nykyisenkin toiminnan keskiössä. Järjestäjät tuntevat taiteen parantavan vaikutuksen. Katja Liuksiala ehti työskennellä kymmenen vuoden ajan Lapinlahden sairaalassa toimintaterapeuttina ennen kuin sairaalatoiminta paikassa loppui.

– Taide avaa näkymiä rationaalisen ajattelun ulkopuolelle ja antaa etäisyyttä omiin ongelmiin. Taiteen kautta voi löytää uusia näkökulmia omiin, mieltä painaviin asioihin. Pidämme tämän mielessä, kun suunnittelemme Lapinlahteen ohjelmaa, Liuksiala sanoo.

Alueen tulevaisuus on yhä epävarma

Lapinlahden kohtalosta on väännetty kättä pitkään. Sairaalan toimintaa oltiin ensimmäistä kertaa siirtämässä muualle jo vuonna 1988. Tuolloin sairaalaa puolustamaan perustettiin Pro Lapinlahti -yhdistys. Sen organisoiman kansalaisliikkeen ansiosta sairaala sai tuolloin jatkaa toimintaansa Lapinlahdessa.

Lakkautusuhka tuli uudelleen ajankohtaiseksi vuosituhannen vaihteessa, jolloin myös kansalaisliike aktivoitui uudelleen. Vuonna 2000 järjestetyssä MUURI-mielenilmauksessa yli tuhat ihmistä muodosti ihmismuurin Lapinlahden sairaalan ympärille.

Vaikka sairaalatoiminta siirrettiin lopullisesti pois Lapinlahden tiloista vuonna 2008, voidaan kansalaisliikkeen ansiona pitää sitä, että rakennus ja tontti ovat tähän asti säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan.

Vuoden 2013 aikana Helsingin kaupungin oli tarkoitus peruskorjata sairaalarakennus kehitysvammaisten ryhmäkoteja ja päihdenuorten asumistarpeita varten. Kaupungin huono taloustilanne kuitenkin muutti suunnitelmat.

Alueen tulevaisuus on yhä auki. Lapinlahden Lähteen vuokrasopimus jatkuu varmasti vuoden 2017 loppuun. Toiminnan toivotaan jatkuvan Lapinlahdessa sen jälkeenkin.

– Teemme määrätietoisesti työtä Lapinlahden Lähteen vakiinnuttamiseksi osaksi elävää ja vetovoimaista Helsinkiä. Kävijämäärät kasvavat huimasti koko ajan, Katja Liuksiala sanoo.

– Meidän toiminnallemme, mielen hyvinvoinnin ja kulttuurin keskukselle, on selvästi kysyntää.

VIRUS-näyttely Galleria Lapinlahdessa 14.8. saakka. Näyttely avoinna ti–pe klo 12–19, la–su klo 12–17.

Lähteet: Pro Lapinlahti Ry