Elinkautisvanki ryhtyi tekemään räppiä – tarkoitus on kannustaa nuoria parempiin valintoihin

Henry Nyman kärsii elinkautista tuomiota nuoruudessa tehdystä teosta. Nyt hän työskentelee sen eteen, ettei muiden tarvitsisi käydä samanlaista elämää läpi. Työkaluna on musiikki.

kulttuuri
Räppäri Henry Nyman ja nuorisotyöntekijä Kyösti Nyman
Elinkautisen vankeustuomion saanut räppäri Elinkautinen tekee nyt työparinsa kanssa katutyötä. Tavoitteena on estää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten luisuminen samanlaisiin ongelmiin ja vankilakierteeseen, joihin he itse ovat joutuneet tai itsensä hankkineet.

Menestyminen on paras tapa vihaajille kostaa

Yritän nuoria siit paskasta ylös nostaa

Annan mahollisuuden ESP:lle musas loistaa

Näin rap-artisti Elinkautinen eli Henry Nyman räppää kappaleessaan Vaihdosta vaihtoon.

Kappaleessa on feattaajana kaksi nuorta räppäriä, Aropupu ja ESP. Molemmilla oli vielä vähän aikaa sitten paljon ongelmia kotona ja koulussa: Aropupu lintsaili koulusta ja ESP asui nuorisokodissa.

Henry Nyman teki yhdessä nuorten sekä näiden huoltajien ja opettajien kanssa sopimuksen, että jos käytösongelmat loppuvat, nuoret pääsevät mukaan musiikkivideolle.

– Se toimi. He hoitivat omat velvollisuutensa. Nyt ESP:kin asuu taas kotona ja tekee musiikkia, Henry Nyman kertoo.

Parempia valintoja nuorille

Rap-musiikki on osa ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, jota romanitaustainen Nyman tekee Diakonissalaitoksen D-asema Kaalo Street -ohjelmassa.

Työhön kuuluu nuorten kohtaamista, kuuntelemista ja omien kokemusten jakamista Helsingin Itäkeskuksessa. Virallinen titteli on vertaistukiasiantuntija. Kuten ESP:n ja Aropupun kohdalla, nuoria myös sitoutetaan pitämään sovituista asioista kiinni musiikin avulla.

Toiminnan päätavoite on ennaltaehkäistä nuorten sortumista päihteisiin ja sitä kautta vankilakierteeseen.

– Tarkoitus on, että nuoret eivät joutuisi kokemaan samaa mitä itse olen kokenut. Kannustan heitä tekemään elämässään parempia valintoja ja ratkaisuja, Henry Nyman sanoo.

Nyman istuu parhaillaan elinkautista tuomiota nuorena tehdystä rikoksesta.

Hänen työparinaan työskentelevän Kyösti Nymanin tuomio on lyhyempi – sitä on enää vuosi jäljellä. 37-vuotias Kyösti Nyman on kuitenkin omien sanojensa mukaan "lusinut" eri pituisissa pätkissä lähes puolet elämästään.

– Olen ollut vankilassa yhteensä 12 vuotta.

Ongelmakäytös on huomion hakemista

Työssään Henry Nyman ja Kyösti Nyman kohtaavat nuoria, joiden isät tai veljet ovat heidän vankilatuttujaan. Nuorten ongelmien taustalla ovatkin heidän mukaansa yleensä ongelmalliset kotiolot.

– Kun ihminen ei saa kotoa sitä, mitä tarvitsee, esimerkiksi rakkautta ja huomiota, hän lähtee hakemaan sitä kadulta. Myös huono käytös koulussa on huomion hakemista. Se kaikki on oireilua siitä, mistä nuori on jäänyt paitsi, Henry Nyman sanoo.

Kotioloista kumpuavat myös Henry Nymanin ja Kyösti Nymanin omat ongelmat. 33-vuotiaan Henry Nymanin elämästä peräti 31 vuotta on mennyt erilaisissa laitoksissa.

– Lapsuuteni oli hajanainen. Minut otettiin huostaan jo kahdeksan kuukauden ikäisenä ja kävin läpi yli 20 eri sijoituspaikkaa. En koskaan ehtinyt asettua minnekään, kun tuli jo muutto seuraavaan paikkaan.

Myös Kyösti Nyman joutui laitokseen ensimmäisen kerran jo lapsena.

– 12-vuotiaana jouduin poikakotiin ja 17-vuotiaana sitten ensimmäisen kerran vankilaan.

Varoittavia ja positiivisia esimerkkejä

Romanikulttuurissa on Henry ja Kyösti Nymanin mukaan puutetta hyvistä esikuvista nuorille. Itse he sanovat olevansa samaan aikaan sekä varoittavia että positiivisia esimerkkejä.

– Kerromme nuorille, ettei pidä tehdä niin kuin me olemme tehneet. Toisaalta näytämme omalla esimerkillämme, että elämäänsä voi muuttaa radikaalistikin, Henry Nyman sanoo.

Itäkeskuksen kaduilla nuoret tunnistavat jo miehet, tulevat aktiivisesti juttelemaan heille ja pyytävät Henry Nymanilta nimikirjoituksia. Toiminta tavoittaa myös sellaiset nuoret, jotka eivät käy esimerkiksi nuorisotaloissa.

– Nuorisotaloissa käy lähinnä nuoria, joilla menee hyvin elämässä. Voidaan tietysti kysyä, miksi ongelmanuoret eivät niissä käy, Henry Nyman sanoo.

Ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön pitäisi Henry ja Kyösti Nymanin mukaan kiinnittää selkeästi nykyistä enemmän huomiota.

– On paljon järjestöjä, jotka tekevät töitä jo laitokseen joutuneiden tai päihteiden kanssa painiskelevien nuorten parissa. Mutta ei ole järkevää, että nuoren pitää käydä se reitti läpi saadakseen apua, Henry Nyman sanoo.

Koska ennaltaehkäisevä nuorisotyö on usein näkymätöntä, siihen ei Nymanin mukaan tajuta panostaa tarpeeksi – vaikka siihen satsaamalla yhteiskunta säästäisi ja hyötyisi paljon.

– Puhumattakaan siitä, että monta nuorta voitaisiin pelastaa päihde- ja vankilakierteeltä.