1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Analyysi: Kunnat spekuloivat sähkön hinnalla Fennovoima-hankkeessa – niin tekevät tosin kaikki muutkin

Ympäristöjärjestö Greenpeace julkaisi viime viikon lopussa selvityksen, jonka mukaan kunnat spekuloivat sähkön hinnan kehityksellä Fennovoima-hankkeessa. Laskelmien perusteella kunta voi tehdä pahimmillaan prosentin omistusosuudella 22 miljoonan euron tappiot. Kuitenkin vain jälkiviisas voi tietää, miten investoinnille käy, kirjoittaa taloustoimittaja Hannu Tikkala.

Hannu Tikkala Kuva: Derrick Frilund / Yle

Ympäristöjärjestö Greenpeace esitti viime viikon lopussa yllättävän tutun tuntuisen laskelman. Kassavirtalaskelman ja raportin johtopäätösten mukaan Fennovoiman hanke on vähintäänkin arveluttava sijoitus osakkaille.

Erityisesti ympäristöjärjestö nosti esiin kunnat ja kunnalliset energialaitokset, joita hankkeessa on mukana yhteensä 45. Tiedotteen mukaan Fennovoima voi pahimmillaan kaataa kuntien talouksia.

Enimmillään prosentin osuudella voisi tehdä noin neljän miljoonan euron voitot.

Greenpeace sanoo, että kunnat ovat lähteneet mukaan hankkeeseen, jossa ne spekuloivat sähkön hinnan tulevalla kehityksellä. Mutta eikö investointien pitäisi aina perustua valistuneeseen arvioon tulevaisuudesta?

Ensinnäkin tuttuus laskelmista perustuu siihen, että lähes tasan vuosi sitten järjestö julkaisi lähes identtiset rätingit. Molempien laskelmien mukaan Fennovoiman ydinvoimala alkaisi tuottaa voittoa osakkaille vasta vuosikymmenien päästä, eivätkä ne olisi päätä huimaavia.

Sähkönhinnan ennustamiseen järjestö käyttää työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n arvioita tuotannon ja kulutuksen kasvusta. Mikäli sähkön hinta toteutuu tämän ennusteen mukaan, kunnat nettoaisivat prosentin osuudella vähintään 1,5 miljoonaa euroa.

Enimmillään prosentin osuudella voisi tehdä noin neljän miljoonan euron voitot.

Pahimmassa skenaariossa taas osakkaat voisivat tehdä prosentin osuudella 22 miljoonan euron tappiot, jos sähkön markkinahinta jatkaisi matalalentoa ja ydinvoimalan valmistuminen kestäisi 10 vuotta.

Laskelmien mukaan varsinkin ensimmäiset vuodet olisivat raskaita kunnille, jolloin rakentamiseen liittyviä lainoja maksettaisiin takaisin. Raportti määrittelee takaisinmaksuajaksi 20 vuotta, minkä jälkeen osakkaat pääsisivät nauttimaan huokeasta sähköstä.

Maallikon korvaan riskit kuulostavat suuremmilta kuin mahdolliset hyödyt. Laskelmat tehnyt Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Hannu Savolainen muistuttaa, että useat osakkaat ovat vetäytyneet hankkeesta juuri tällä perustelulla.

Nykyinen halpa sähkön hinta selittyy muun muassa lisääntyneellä tuetun sähkön tuotannolla pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja paikalleen jämähtäneellä kysynnällä.

Lappeenrannan yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen sanoo, että ympäristöjärjestön laskelmat ovat päteviä ja ne perustuvat maltillisille oletuksille.

Laskelmat tekevät myös palveluksen julkisille keskustelulle, sillä Fennovoiman osakassopimukset kuuluvat liikesalaisuuksien piiriin.

Kuitenkin demokraattiselle keskustelulle ydinvoimalan kannattavuudesta on tilausta, sillä iso osa osakkaista on kuntalaisten omistamia energiayhtiöitä.

Ongelma vain on se, että sähkön vuosikymmenien päähän menevät ennustukset on todettu taloustieteessä käytännössä mahdottomiksi.

Sähkön markkinoita sotkevat entisestään päästökauppa ja politiikka, jolla suositaan uusiutuvaa energiaa. Vuosikymmenien saatossa politiikka saattaa vielä useaan otteeseen muuttua ja näiden muutosten vaikutuksia sähkön hintaan on vielä mahdotonta arvioida.

Toiseksi Vakkilainen kiinnittää huomiota alkuvuosien dramaattisiin käyriin, joiden mukaan lainanhoitokulut vetävät kassavirran vahvasti miinukselle. Greenpeacen tiedotteessa sanotaankin, että ”vuosikymmenien ajan negatiivisena pysyvä kassavirta aiheuttaisi paineita kuntakonsernien jo valmiiksi tiukalle taloudelle”.

Vakkilaisen mukaan lainan kuolettamiseen voidaan 20 vuoden sijasta käyttää 40 vuotta. Näin alkuvuosien kustannuksista ja paineista kuntien budjetteihin saa toisenlaisen kuvan.

Vakkilaisen mukaan järjestelyllä kuntien kassavirta saataisiin heti alusta lähtien positiiviseksi. Hän myös muistuttaa, että ydinsähkö on rahoituskustannusten jälkeen edullisempaa kuin nykyiset ja ennustetut sähkönmarkkinahinnat.

Nykyinen halpa sähkön hinta selittyy muun muassa lisääntyneellä tuetun sähkön tuotannolla pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja paikalleen jämähtäneellä kysynnällä.

Erityisesti halpa pohjoismainen tuulivoima tuo haasteensa muille tuotantomuodoille. Aalto-yliopiston alkuvuodesta julkaiseman tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan suhteellisen halpa tuulivoima syrjäyttää markkinoilta kalliimpaa kivihiilellä tuotettua sähköä.

Samainen tutkimus arvioi, että tuulivoima leikkaa pohjoismaisten sähkönkuluttajien laskua 68 prosenttia vuosina 2001–2020.

Samainen tutkimus osoittaa länsinaapuri Ruotsia, kun tutkijat hakevat selitystä halventuneelle hinnalle. Maahan on rakennettu niin paljon tuulivoimaa, että se heijastuu pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla myös Suomeen.

Vakkilainen tosin huomauttaa, että olosuhteet voivat muuttua vuosikymmenien päähän ulottuvassa tarkastelussa. Esimerkiksi halvan sähkön Ruotsissa on herännyt ajatuksia siirtoyhteyksien rakentamisesta kalliin sähkön Saksaan.

Samoin Norja suunnittelee markkinoille tärkeän vesivoiman tuottaman sähkön viemistä Iso-Britanniaan. Muutokset voisivat mullistaa sähkömarkkinan täysin toisennäköiseksi kuin nykyään, kun kysyntä halvalle sähkölle kasvaisi.

Tutkija Hannu Savolainen muistuttaa saman kolikon toisesta puolesta: vuosikymmenien aikana olosuhteet voivat muuttua investoinnille epäedullisiksi.

Ympäristöjärjestön teettämissä laskelmissa kiinnitetään huomiota myös ydinvoimalatyömaihin, joissa viivästykset ovat viime vuosina olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Teollisuuden Voiman Olkiluoto 3:n lisäksi viivästyksistä on raportoitu muun muassa Ranskan Flamanvillessä ja Venäjän Sosnovoy Borissa.

Greenpeacen teettämien laskelmien mukaan osaltaan osakkaiden laskuun vaikuttavat mahdolliset viivästykset. Vakkilainen kiinnittääkin tähän kohtaan huomiota.

Ydinvoimalan ostajat haluavat perinteisesti siirtää vastuun hankkeen etenemisestä laitostoimittajalle ja Fennovoima on sanonut tiedotteissaan tehneensä Rosatomin kanssa avaimet käteen –sopimuksen: ”laitostoimitus on kiinteähintainen”.

Samaa tosin on sanonut Teollisuuden Voima Olkiluodon 3:n hankkeesta, mutta se ei ole estänyt laitostoimittaja Arevaa hakemasta korvauksia viivästyksistä laitoksen suomalaistilaajalta.

Välimiesoikeuden päätöksestä saadaan jonkinlaista osviittaa periaatteen pitävyydestä. Tosin jokainen sopimusriita ratkaistaan aina erikseen.

Sähkömarkkinoiden tilanne on tällä hetkellä ristiriitainen. Viime vuonna Suomeen tuotiin ulkomailta noin 25 prosenttia kaikesta käytetystä sähköstä ja lähivuosikymmeninä useiden suomalaisydinvoimaloiden käyttöiät umpeutuvat.

Samaan aikaan sähkön pörssihinta oli viime vuonna alhaisimmalla tasolla sitten vuoden 2004.

Alhainen hinta voi pakottaa tuotantolaitoksia sulkemaan ovensa, kun tuotanto ei enää kannata. Vakkilainen pitää tilannetta erittäin huolestuttavana, eikä Olkiluoto 3:n valmistuminen täysin poista vajetta.

Vakkilaisen mukaan Suomella onkin kaksi vaihtoehtoa: joko maksaa markkinahintaista sähköä tai jollakin tavalla lisätä omaa tuotantoaan, jolloin sähkön hintaan voidaan vaikuttaa. Vakkilainen pitää jälkimmäistä vaihtoehtoa parempana ja hänen mukaansa kuntien rooliin sopii sähkön tarjoaminen asukkailleen.

Mikäli kunnille hyväksytään tämä rooli, ne eivät voi olla spekuloimatta sähkön hinnan kehityksellä tulevaisuudessa. Ydinvoimaloiden pitkän käyttöiän ja suurien investointien takia hinnalla spekulointi ulottuu pidemmälle kuin muissa sähkön tuotannon muodoissa.

Vain jälkiviisas voi sanoa, mikä ratkaisu on kuntalaisille kaikista edullisin.

Täsmennys 4.8.2016, klo: 10.15: Kohtaa, jossa puhutaan tuulivoiman vaikutuksesta sähkön markkinahintaan, on täsmennetty. Uusi muotoilu: Aalto-yliopiston alkuvuodesta julkaiseman tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan suhteellisen halpa tuulivoima syrjäyttää markkinoilta kalliimpaa kivihiilellä tuotettua sähköä.