Poliisi pohtii: "Kauna on energiatehokas polttoaine pitkään jatkuneissa riidoissa"

Poliisin näkökulmasta oikeuksistaan kiinni pitävät suomalaiset osaavat riidellä pitkään ja hartaasti. Harvaan asutussa maassa toista ei tarvitse oppia sietämään. Poliisia pidetäänkin yleisviranomaisena, joka kutsutaan hätiin kun muu ei auta.

ilmiöt
Naisen ja miehen kädet näyttävät toisilleen keskisormea valkoista taustaa vasten.
Mikko Suhonen / Yle

Keskellä yötä katsottu keihäsfinaali kotona on suoranainen kansalaisvelvollisuus. Naapurin seuraama yöllinen Super Bowl on tahallista häirintää ja kiusaamista.

Suomessa on vallalla vahva käsitys omista oikeuksista, ja niistä kiinni pitäminen on tärkeää. Haluamme olla oikeassa ja ehkä kansanluonteessakin on pedanttisuutta. Oma tila on tärkeä ja se koetaan loukkaamattomaksi.

Riitatilanteissa turvaudutaan helposti poliisiin.

Katsomme olevamme oikeutettuja aiheuttamaan lievää häiriötä tai jopa pienen laittomuuden.

Tero Seppänen

– Toki kynnys poliisille soittoon on oltavakin matalalla, mutta pitäisi muistaa että eri mieltä oleminen ei vielä ole riita. Poliisia pidetään sellaisena yleisviranomaisena muistamatta kuitenkaan sitä, että varsinaiset poliisin tehtävät on laissa varsin tarkasti määritelty, sanoo apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen Hämeen poliisilaitokselta.

– Toisaalta ne ihmiset jotka eivät ole tarkkoja, hermostuvat siitä kun niin sanottua omaa tilaa ryhdytään rajoittamaan, pohtii Seppänen.

Rakkaat rajariidat

Tero Seppänen tarkastelee suomalaisten riitelyä pitkään jatkuneen poliisin työn valossa.

– On olemassa kahdenlaisia riitoja. Mikrotason riidoissa ollaan jostain eri mieltä, sitten tilannetta ruokitaan ärsyttämällä ja nyrkki heilahtaa. Makrotason riidat saattavat kestää jopa vuosikausia, silloin riidan juuret ovat jo kaukana. Raja- tie- tai perintöriidat ovat joskus pitkäikäisiä.

Miksi riita jatkuu vuosia, jopa vuosikymmeniä?

– Sanotaan, että kauna on energiatehokkain polttoaine esimerkiksi perintöriidoissa. Omista oikeuksista kiinni pitäminen näkyy tässäkin ja joskus myös ihmisten kyvyttömyys keskustella asioista. Keinot puuttuvat ja ehkä myös rohkeus nostaa vaikeita asioita esiin, pohtii Seppänen.

Poliisiauton hälytysvalot.
Omista oikeuksista kiinni pitäminen on tärkeää, ja usein poliisista toivotaan tukea omaan asiaan.Petri Lassheikki / Yle

Seppänen sanoo pitkään jatkuneissa riidoissa näkyvän usein sen, että oikeuden halutaan toteutuvan.

– Mahdollinen riidan ratkaisu koetaan niin lopulliseksi, että katsotaan viisaammaksi jatkaa riitelyä. Ajatellaan niin, että asia on riitelyn väärti ja jotenkin kannattavaa.

Ihanat naapurit

Harvaan asutussa maassa luulisi tilaa riittävän kaikille. Seppänen sanoo riidan syntyvän, vaikka naapureilla olisi tonttia monta hehtaaria.

Harvaan asuminen on kääntynyt niin, että emme ole oppineet elämään lähekkäin. Keskieurooppalaisissa vanhoissa kaupungeissa on pakko selviytyä erilaisten ihmisten kanssa.

– Olen kyllä kuullut itsekseenkin riitelevistä ihmisistä, mutta usein riitaan tarvitaan ainakin se kaksi ihmistä. Usein kyse on hyvästä käytöksestä, sitä on kohtuullista odottaa ensin itseltään ja sen jälkeen myös toiselta, sanoo apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen.

Charlie.
Musiikin kuuntelu, kanta-astuminen ja lemmikit ovat vakioaiheita riitelyssä. Kuvan koira ei liity juttuun.Pertti Rönkkö / Yle

Seppänen toivoisi naapurien sietävän toisiaan paremmin. Hyvät naapurisuhteet ovat niin tärkeitä, että joskus voi niiden takia joustaa myös omista oikeuksistaan. Postilaatikolla kannattaa mieluummin tervehtiä kuin kyräillä.

– Hyvänä aikana rakennettu keskusteluyhteys helpottaa tilannetta silloin, kun joudutaan keskustelemaan pensasaidan korkeudesta tai lemmikin ei-toivotuista vierailuista, sanoo Tero Seppänen.

Oma oikeus, toisen velvollisuus

Palataan lopuksi kerrostaloon, jossa yksi katsoi keihäsfinaalia ja toinen amerikkalaista jalkapalloa. Kumpi voitti ja oli oikeassa?

– Katsomme olevamme oikeutettuja aiheuttamaan lievää häiriötä tai jopa pienen laittomuuden. Mutta kun itse joutuu sietämään toisen henkilön saman tyyppistä käytöstä, emme ole siihen valmiita. Itsekkyys huonona ominaisuutena on yksi syy, pohtii Tero Seppänen.

– Usein kuulee vedottavan oikeudenmukaisuuteen, mutta se on niin vaikea käsite. Usein huomaa että oikeudenmukaisuuden piiri pyörii vähän liikaa oman navan seutuvilla.