Virallisen väylän ulkopuolella veneilijä liikkuu omalla vastuulla – petolliset karikot eivät aina näy sähköisissäkään kartoissa

Liikennevirasto päivittää sähköisiä karttoja, mutta kaikkia karikoita ei välttämättä ole merkitty. Aallonmurtajan vierestä oikaisu voi olla kohtalokas, sillä niiden läheiset kivikot ovat veneväylän ulkopuolella.

liikenne
Purjeveneitä valmistumassa purjehduskisaan.
Risto Koskinen / Yle

Turvallinen veneily vaatii jatkuvaa oma-aloitteisuutta ja huolellisuutta veneilijöiltä.

Aallonmurtajan läheiset kivikot ovat väylän ulkopuolella, joten jos veneilijä päättää sitä kautta oikaista, on veneen rikkoutuminen omalla vastuulla. Virallisten väylien ulkopuolella ajettaessa vastuu on aina veneilijällä, sillä merikarttoja ylläpitävä Liikennevirasto vastaa vain väylistä eikä ole kattavasti tutkinut niiden ulkopuolisia vesialueita.

Esimerkiksi Kemin Ajoksen edustalla on petollinen karikko, johon moni veneilijä on kolauttanut paattinsa. Merikartan mukaan Ajoksen aallonmurtajan pohjoispuolella on useita metrejä vettä, mutta sitä kartta ei kerro, että paikassa on pahoja kivikoita. Niihin tyssäsi erään oululaisen purjeveneen matka heinäkuun lopussa.

Tietoa verkkojulkaisusta

Liikennevirasto ottaakin mielellään vastaan ilmoituksia esimerkiksi petollisista karikoista ja julkaisee säännöllisesti sähköisiä päivityksiä merikarttoihin.

– Meillä on Tiedonantoja merenkulkijoille -julkaisu, joka ilmestyy 10 päivän välein Liikenneviraston verkkosivuilla. Siellä julkaistaan muutostietoja, joita karttatuotteisiin kohdistuu, päivityspalvelun ryhmäpäällikkö Janne Virtanen kertoo.

– Siellä on myös karttakohtainen päivityspalvelu, eli jos Keminkin alueella ihmisellä on merikarttasarja G, niin sieltä pystyy hakemaan uusimman julkaisun jälkeen tulleet kaikki muutokset. Siitä listasta on helppo katsoa, mitä muutoksia omalle veneilyalueelle on kohdistunut, Virtanen ohjeistaa

Tarkkaavaisuutta sähköisten navigointisovellusten kanssa

Liikenneviraston Janne Virtanen muistuttaa, ettei veneilijöiden kannata luottaa liikaa karttaplottereihin eli sähköisiin navigointisovelluksiin, sillä niiden karttatiedot eivät välttämättä ole ajan tasalla.

- Pääosin plotterien tiedot perustuvat Liikenneviraston aineistoon, mutta iso kysymys on, kuinka usein niitä päivitetään. Tiedot voivat olla useita kuukausia tai pahimmillaan vuosia jäljessä, Virtanen huomauttaa.