Hyppää sisältöön

Aurinkovoimaloita kuntiin ripeästi – yhteishankinta tasoittaa tietä uusiutuvalle energialle

Aurinkovoimalat tekevät tuloaan kuntien omistamiin kiinteistöihin. Jo yli 30 kuntaa on lähtenyt mukaan aurinkovoimaloiden yhteishankintaan ja kesän aikana kiinnostuneita kuntia on tullut lisää. Yhteishankinnasta on julkaistu tarjouspyyntö ja voimaloiden toimittaja valitaan ensi kuussa.

Kuva: Valtteri Välimäki/Yle

Aurinkovoimaloiden yhteishankinnan järjestää Suomen ympäristökeskus ja KL-Kuntahankinnat Oy. Hankkeeseen on jo sitoutunut 34 kuntaa ja suunnitteilla on yli 80 aurinkovoimalaa kuntien omistamiin kiinteistöihin.

– Hanke on nyt hyvässä nosteessa ja kesän aikana kiinnostuneita kuntia on tullut lisää, mm. yksi suuri kaupunki, toteaa hankinta-asiantuntija Antti Tuukkanen KL-Kuntahankinnat Oy:stä.

Yhteistyö Kuntahankintojen kanssa mahdollistaa kunnille liittymisen mukaan käynnissä olevaan yhteishankintaan ilman omaa kilpailutusta. Sopimukseen voi liittyä heti ja jatkossa koko nelivuotisen sopimuskauden ajan.

– Ne kunnat, jotka eivät vielä ole sitoutuneet mukaan, eivät ole menettäneet mitään. Mukaan yhteishankintaan pääsee koko sopimuskauden ajan samoilla eduilla ja ehdoilla, huomauttaa Tuukkanen ja patistelee vielä empiviä kuntia mukaan hankkeeseen.

Ripeästi liikkeelle

Aurinkovoimaloiden yhteishankinta etenee ripeästi. Tarjouspyyntö on julkaistu ja voimaloiden toimittaja valitaan parin kuukauden kuluessa.Tuukkasen mukaan hankintapäätös ja sen jälkeen sopimus valitun toimittajan kanssa päästään tekemään viimeistään lokakuun alussa. Ensimmäiset voimalat asennetaan jo syksyn aikana.

Aurinkosähköjärjestelmiä asennetaan esimerkiksi koulujen, päiväkotien, palvelukeskusten ja kaupungintalojen katoille. Suurimmista kaupungeista yhteishankinnassa ovat mukana mm. Helsinki, Tampere, Oulu ja Seinäjoki.

Seinäjoen kaupungin hankintajohtajan Mikko Tanhuamäen mukaan Seinäjoki haluaa olla yksi kunnallisista suunnannäyttäjistä uusiutuvan energian lisäämisessä ja toimia yhdessä muiden aktiivisten kuntien kanssa. Yhteishankinta tuottaa kunnalle selvää etua varsinkin silloin, kun on kysymys kehittyvästä teknologiasta.

– Hankinnan kohteen kehittäminen on toimittajille mielekästä, kun mahdollisuus kauppaan on riittävän suuri. Yksittäinen kunta esimerkiksi aurinkovoimaloiden osalta on melko pieni ostaja eikä pelkästään sen tarpeisiin kehittäminen ole välttämättä taloudellisesti kannattavaa.

Tanhuamäen mukaan myös sillä on merkitystä, että kunnat voivat yhdistää teknologista osaamistaan ja pystyvät vaatimaan riittävän korkeatasoisia sekä mahdollisimman hyvin tarpeisiin sopivia tuotteita.

– Lisäksi isompi hankintamäärä laskee tyypillisesti hintatasoa ja myös hallinnollisen työn määrä on pienempi kuin omana toteutuksena tehdyssä hankinnassa, toteaa Tanhuamäki.

Verstas ensimmäisten joukossa

Seinäjoelta yhteishankinnassa on mukana neljä eri kohdetta, joihin suunnitellaan teholtaan 10-20 kW:n aurinkovoimaloita. Aurinkopaneeleita havitellaan Ylistaro-talon, Peräseinäjoen lähikirjaston ja Katajalaakson palvelutalon katoille. Pisimmällä on kuitenkin kaupungin ylläpitopalveluiden uusi toimitila Verstas Yrittäjänkatu 7:ssä.

Kysymyksessä on perusparannuskohde, jonne aurinkopaneelit päästään kehitysinsinööri Anssi Puskan mukaan asentamaan todennäköisesti aivan ensimmäisten yhteishankinnassa mukana olevien kohteiden joukossa.

– Tarkoitus on saada remontti valmiiksi vielä tämän vuoden puolella, toteaa Puska.

Verstaassa suunnitelmat ovat pitkällä ja esimerkiksi sähkökeskuksessa on jo otettu huomioon aurinkosähkön käyttö. Puskan mukaan muissa kohteissa on varauduttu siihen, että säätämistäkin voi tulla matkan varrella. Suunnitelmia hiotaan vielä myös voimaloiden toimittajan kanssa.

– Suunnitelmiin voi vaikuttaa esimerkiksi se, onko talojen katoilla lopulta tarpeeksi vapaata tilaa riittävälle määrälle aurinkopaneeleita, sanoo Puska.

Tavoitteena kaikissa kohteissa on saada aikaiseksi säästöä.

– Esimerkiksi Peräseinäjoen kirjasto ja Katajalaakson palvelutalo ovat kumpikin sähkölämmitteisiä kiinteistöjä, joten aurinkoenergian hyödyntämisellä saadaan kustannuksia alas, sanoo Puska.